Nyt, kun olen ilmeisen varmasti päättänyt asettaa ahterini tälle alustalle, olisi varmaan hyvä kertoa itsestään hieman jotain. Niin kuin esimerkiksi:
Pelkään kuollakseni käärmeitä. Siis todella kuollakseni. Pelkään myös ajatusta tulipalosta. Itsehän kuvittelen olevani sen verran ninja, että selviäisin, mutta pelkkä ajatus kissoista saa kuristamaan kurkkua.
Rakastan hiljaisuutta ja yksin oloa. Tai hiljaa kaksin oloa. Olemme hirvittävän hyviä olemaan yhdessä hiljaa. En esimerkiksi kuuntele musiikkia käytännössä koskaan ja yleinen hälinä ja (iso) ihmisjoukko tekee minusta levottoman ja ärtyneen.
Olen järjestelmällinen ja tunnollinen, mutta joskus myös hykerryttävän epälooginen ja kultakalanmuistinen. Kävimme lomareissulla Madeiralla 1,5 vuotta sitten. Tällä viikolla löysin sieltä tuotuja karkkeja, suklaata ja viinaa kun siivosin liinavaatekaappimme.
Useimmiten ensimmäinen vastaukseni kaikkeen on ei. Useimmiten tämä vastaus myös muuttuu hetimmiten kylläksi, kun hetken sulattelen asiaa itsekseni.
Toisaalta äskeisestä poiketen, minut on helppoa saada mukaan ex tempore -reissuille. Teen välillä melko ex tempore -ratkaisuja elämässä: esimerkiksi varaan vain itselleni matkan Riikaan harkittuani asiaa tunnin tai jäänkin lyhennetyn työajan sijaan opintovapaalle.
Olen ollut kaksi viikkoa tupakoimatta (tupakoituani elämästäni yli puolet). Eilen jo kävelin kauppaan vakain aikomuksin ostaa tupakkaa. En kuitenkaan ostanut.
NOLO TUNNUSTUS: Olen koukussa Johanna Tukiaiseen. Olen seurannut hänen elämäänsä Hymyn keskustelupalstalla jo vuosia. Tuksu on kipeä, ja minä ehkä vielä hieman kipeämpi, kun seuraan moisen ihmisparan tempauksia mielenkiinnolla.
Näen usein unta lentämisestä tai siitä, että minulla on pitkät hiukset. Molemmat unet ovat ihania ja niistä herääminen harmittaa suunnattomasti.
En pidä oliiveista, tutustumisleikeistä enkä olkahihnattomista laukuista.
Pidän sinihomejuustosta, yksin työskentelystä ja pitkistä virttyneistä villatakeista.
Postauksen kuvitukseni viime päivien elämäni.
Jee, hyvä sinä – kaksi viikkoa röökittä!!
Ja mie löysin tänä aamuna vaatehuoneesta viime pääsiäiseksi piilotettuja suklaamunia…
TykkääLiked by 2 people
Hahaa, mitäs me oravat! :’D
TykkääTykkää
En jaksa uskoa, että kukaan tervejärkinen ihminen tässä maailmassa tykkäis tutustumisleikeistä.
Ja kolme hurraata tupakattomuudelle! Oot bestest!
TykkääLiked by 1 henkilö
Miksi, oi MIKSI niitä sitten järjestetään?!
TykkääTykkää
Kai joku hullu siitäkin saa nautintoa, kun katselee sitä kiusaantuneisuuden ja vittuuntumisen määrää mitä ne leikit saa aikaan. 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
😀
TykkääTykkää
Itse munitut munat. 😂
Mä joskus (en enää) mietin, että miten saisin tulipalossa kaikki rakkaat ihmiset ja eläimet ulos kodista, sekä kaikki tärkeät tavarat, joita puhelimien lisäksi oli mielestäni valokuva-albumit.
TykkääLiked by 1 henkilö
Materiaaleista varmaan puhelin, läppäri ja ulkoinen kovalevy olisi ne ”tärkeimmät”. Meillä ei esim. valokuva-albumeita ole, kaikki kuvat ovat nimenomaan koneella/ulkoisella.
TykkääLiked by 1 henkilö
No joo nykyään kuvat niissä kanssa, et nekin! 😄
TykkääLiked by 1 henkilö
Luin jostain, että eläimille kannattais opettaa, että aina kun palohälytin rupeaa soimaan niin ne kutsutaan luokse ja niille annetaan palkinto ennen sen palohälyttimen sammuttamista. Aattelin, että tuo saattais oikeasti toimia meillä koiran kanssa (ja olla tosi hyvä juttu), mutta kissa nyt ei muutenkaan tuu ikinä kutsuttaessa luokse, joten sen kanssa on turha yrittääkään 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Hah 😀 Koira tulee luo ilman namejakin, kissoja nyt ei täälläkää vois vähempää kiinnostaa 😀 Ei nämä onneksi ole piiloon säntäilleet kun hälyttimet pärähelly soimaan (joka on tietty hyvä asia).
TykkääLiked by 1 henkilö