Pikkujuttuja

Meidän oli tarkoitus mennä vuosipäivänä ulos syömään, mutta molempien ollessa kipeinä ajattelimme, että eipäs mennä räkimään toisten pöytiin. Sen sijaan valmistin ruuaksi katkarapurisottoa (Jeren lempparia, joten kyllä, katkis oli kasvis) ja Jere oli ostanut iiiihanat jätskipikarit meille yllärijälkkäreiksi.

27152575_988069071340087_671307991_n

Aamuisin makuuhuone täyttyy kissoista. Ei vielä ensimmäisen herätyksen aikaan, vaan ehkä kolmannen tai neljännen torkkupirinän jälkeen makuuhuoneeseen tassuttelee aamiaista vaativia karvapalloja.

Yleensä Pikkunen nukkuu tyynyni vieressä, mutta tänä aamuna se oli söpöllä kippuralla tyynyni päällä (ja minä olin vastaavasti varastanut Jeren tyynyn omaan käyttööni).

Kävin katsomassa viime viikonloppuna Kaikki oikein -elokuvan. Kirjan jälkeen se oli pettymys, mutta niinhän ne aina ovat (fanitan Härköstä suuresti). Meni kategoriaan ihan okei.

Jouduin poistumaan leffasalista noin 10 minuuttia ennen loppua suodakseni muille leffarauhan hillittömältä yskäkohtaukseltani. Alkuviikosta vietin kaksi yötä sohvalla, että edes joku tässä taloudessa saisi nukkua. Viime yön nukuin kuin tukki, heräämättä kertaakaan, ensimmäistä kertaa lähes kahteen viikkoon.

27042738_988069151340079_2069568360_n

En ole edelleenkään suostunut tekemään sitä yhtä koulutehtävää. Siis sitä, jossa tehtävänanto aiheuttaa näppylöitä ja jonka lähdeteos on vaikeaselkoista shaibaa in english. Uusin teoksen lainan, kohta jatkoaikakin on jo kulunut umpeen. Alan epäillä, että tässä alkaa olla jo kyseessä enemmän asenne- kuin kieliongelma, sillä joka kerta tarttuessani kirjaan kehoni läpi väreilee vitutus. Sen tehtävän sijaan olen katsonut kahdeksan luentoa, kirjoittanut yhden luentopäiväkirjan, lukenut yhden lähdeteoksen sekä kirjoittanut kirjallisuustehtävän. Ei ihan paskaa välttelyä, sano!

Vuosipäivämme iltana Jere räpelsi puhelintaan sohvan nurkassa ja minä tuijotin toista kertaa aloittamaani maratonia how i met your motherista. Yhtäkkiä hän sieltä loihe lausumahan, että oon tässä varailemassa meille parin päivää lomaa Tallinnaan. MITÄ MILLON IIIIK IHANAA MIKSI OOOO RRRRRAKAS, minä pomppasin riemuitsemaan. No tietysti juuri sille ajankohdalle, kun minulla on yksi niistä todella harvoista lähipäiväviikonlopuista Jyväskylässä! Voiiii räkä! Siis mä homehdun sohvalla noin 90% ajasta, niin millä todennäköisyydellä käy just näin?! Ei voi mitään, ei sitten lähdetä. Ajatus kyllä riemastutti ja lämmitti mieltä suuresti, jäädään nyt sit vaan odottelemaan milloin Jerellä seuraavan kerran olisi pitemmät vapaat ja toivotaan, että juuri silloin minulla ei ole menoja.

4 vastausta artikkeliin “Pikkujuttuja”

  1. Oi kuinka tiedänkään tuon tunteen läpi nukutusta yöstä! Miten osasikin olla tiukkanen köhä tämän vuotisen taudin jälkeen!
    Mie haluaisin Tallinnaan tai Riikaan tai Kreikkaan, mutta kun kaikki rahat on menneet lääkkeisiin ja ensi viikolla on auton kolarikorjaus. Ja Turjake esittelee, miten halvalla HUHTIKUUSSA pääsisi kahdeksi viikoksi just sinne Kreikkaan – mutta enhän mie uskalla sinne asti matkaa varata, kun onhan se periaatteessa täysin mahdollista, että töihinkin pääsisi?
    V**tu mie haluan, että lähdetään HUOMENNA! Tai viimeistään keskiviikkona, mutta extemporelähdöt ei taas tuolta jörrikältä irtoa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s