Kirjoittelin viimeksi kolme hyvää asiaa päivästäni, tästä vuodesta, elämästäni, minusta ja blogistani. Menin kehaisemaan, että blogini on aito – joten sen velvoittamana (ja ettei nyt ihan löperöksi linnunlauluksi ja yksisarvisiksi elämä menisi!) otetaanpa nyt samoista aihepiireistä käsittelyyn kolme siis aivan kertakaikkisen kökköä asiaa.
KOLME KÖKKÖÄ ASIAA PÄIVÄSSÄNI
Huijaan vähän ja kerron eilisestä päivästäni, sillä se oli erinomaisen känkkis.
Lumivitunsade. En edes tiedä kuinka monta vuorokautta putkeen lunta tuprutti taivaan täydeltä, mutta monta. Meidän piha on taas kuin paraskin winter wonderland ja minä haluan kevään saatana.
Instastories. Hautaudun lumen lisäksi opiskelukiireisiin eikä opiskelun vuoksi ole aikaa saati varaa matkustaa tänä vuonna etelän hetelmäksi, nii sit vielä instan uudet filtterit hieroo kakkaa naamaa aurinkolaseillaan ja palmunlehvillään.
Kurssien infovideot. Aivan kurssin alussa on yksi infoluento sekä läjäpäin kirjallisia ohjeistuksia, joihin voi palata milloin tahansa halutessaan. On myös ilmoitettu, että myöhemmin on tulossa myös toinen infoluento, johon voi osallistua reaaliajassa tai katsoa tallenteen myöhemmin. Tämä on kuitenkin pakollista totta kai. Katsot ja toteat, että uudella luennolla käsiteltiin vähintään puolet ajasta samoja asioita kuin ensimmäisellä luennolla ja niissä kirjallisissa ohjeissa. EI MULLA OO AIKAA TÄMMÖSEEN PASKAAN!
KOLME KÖKKÖÄ ASIAA TÄSSÄ VUODESSA
Raha. Vaikka aikuiskoulutustuki ei ole pienenpieni eikä meidän menomme ole suurensuuret, niin vois tässä nyt hitto leveemminki elellä. Varsinkin talviaikaan isot sähkölaskut ja ensi kuussa maksuun tuleva kotivakuutus horjuttavat taloutta. Vituttaa kun joutuu kieltäytymään kivoista asioista ku ei mulla oikkein ois rahhaa.
Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Aaaaaaaarghh entä jos en pääse millekkään kurssille tänä vuonna tai jos ne ei muuten vaan järjesty aaaaaaarrghh ja sit vaihtoehtosesti aaaaarrgh hitto jos pääsen ja ne järjestyy nii en selvii niistä aaaaaaaaaaaarrrrghhh!!!!
Tupakointi. Lopetin tupakoinnin syyskuussa ja olin maailman onnellisin. Siirryimme siitä viihderöökaajiksi. Ja nyt olen sauhutellut menemään putkeen 2,5 viikkoa. Hieeeenosti. (Jospa työharjoittelu viimestään toisi stopin tälle paskalle.)
KOLME KÖKKÖÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI
Okei nyt oon löperö ja hipletti ja juoksentelen kukkakedolla, mutta en ihan totta keksi mitään mikä ois kökköä elämässä näiden jo muissa osioissa mainittujen jutskien lisäksi.
KOLME KÖKKÖÄ ASIAA MINUSSA
Suuripiirteisyys. Huomatkaa sanan kirjoitusasu, jonka otin käyttöön kaverini lapsen suusta (ja samaan aikaan hän oli piirtänyt käsillään ilmaan suuren ympyrän). Opintovapaalle jäätyäni kaikki liikunta (kuten pyöräily ja töissä kolmessa kerroksessa juokseminen) loppui, mutta ruokahalu säilyi. Minusta on siis tullut varsin suuripiirteinen. Vaa’alle en mene ja äitille en kerro.
Ajamisen pelko. Ajokortti helpottaisi minun (ja läheisteni, kröhöm) elämääni huomattavasti, mutta EN USKALLA. Tämä pelko on täydellisen irrationaalinen ja verrattavissa esimerkiksi käärmekammooni. Ei ei ei. Lamaannun.
Tahdittomuus. Olen suorasanainen, joka toki on myös hyvä piirre, mutta ei sitä ihan kusmulkku kuitenkaan tarviis olla. Joskus onnistun loukkaamaan ihmisiä tahtomattani töksäyttelemällä tai olemalla muuten mielipiteiltäni liian kärkäs.
KOLME KÖKKÖÄ ASIAA BLOGISSANI
Punaisen langan puute. Laitoin tämän kolmen hyvän asian listaan, mutta omalla tavallaan tämä kuuluu myös kökköyslistaan. Vaikeuttaa siis blogin kuvailua, koska esimerkiksi joku lifestyle kuulostaa hieman liian, noh, styleltä ja hajanaisuus puolestaan saattaa olla esteenä houkuttelemaan blogiin lukijoita.
Ulkoasu vois ehkä tarvita hiomista.
Näkyvyyttä olisi aina kiva saada lisää lisää lisää ja sit vielä vähän lisää.
Että näin! En laita pahaa kiertämään ja haasta tähän ketään mukaan, mutta jos jollakulla iskee tarve vähän rähistä, nii olkaa hyvä! 😀
Nii ja postauksen kuvat napattu viime aikaisesta Instastorysta, tervetuloa vaan sinnekki seuraa tätä laifstailii!
Talvi on ihana ja maalla on ihanaa ja – auts, se osu… älä heitä enempää…. En ollut tosissani 😛 KAIKELLA on rajansa. Myös talvella, vaikka siitä tykkäiskin.
Kyllä se kevät tulee, mä lupaan. Muuta mä en voi luvata. Niin ja opiskeluhommatkin sä hanskaat. Koska sä oot sä.
TykkääLiked by 2 people
Ärrr. Murrrr. 😀
TykkääTykkää
Hih……
TykkääLiked by 1 henkilö
Mites nää paskemmat on yleensä hauskempia kuin hyvät, lienee sitä kun kuulee muiden murheista niin omat pienenee.
Kävelin siinä lumivitunsateessa kaverin luo ja olin oikeasti onnesta soikeana, kivaa, lunta, iiihhh!!! Mut juu, rajansa kaikella, tuntuu vaan niin talviselta kun ollut monia vuosia ihan paskoja, mustia ja lämpöisiä, loskaisia talvia.
Suorasanaisuus kuuluu munkin paheisiin, ei vaan jaksa kuunnella kun jotkut lätisee paskaa ja sit tulee sanottua vähän turhan kärkkäästi, noh, yksin on kivaa;DD
TykkääTykkää
Haha, kiitos kommentista 😀 Meidän huudeilla lunta on AINA, ja nyt tänä ja viime talvena on ollu suorastaan älytöntä. Toivottavasti keväät ei myös toista itseään – vuosi sitten toukokuussa ois kesiksellä voinu vielä mainiosti hiihtää ja lumikenkäillä. 😬
TykkääTykkää
Yritin muuten Sus’ kommentoida sun blogiin parikin kertaa, mutta jostain syystä kommentit katoaa johonkin bittiavaruuteen.
TykkääTykkää
Mnjaa, outoo..susu on kans tällä alustalla eli ei pitäis olla ongelmaa ja mun kommenttikenttä on ns esteetän …
TykkääLiked by 1 henkilö
Mie niin tiedän nuo fiilikset. Vaikka rakastankin talvea ja lumi on kivaa ja lumiukot ja -lyhdyt vielä kivempia, niin EI VITTU ENÄÄ MAALISKUUSSA TARTTE TULLA METRIÄ PÄIVÄSSÄ!
TykkääLiked by 1 henkilö
Aivan!!
TykkääTykkää