mutta koska en ole, niin joskus jotkut asiat riepoo ihan suhteettoman paljon. Niin kuin vaikka
se, että onnistut väistämään eteisessä yhtä vesilätäkköä vain astuaksesi toiseen ja kastelet sukkasi
se, että kissa vääntää maailmanlopun tortut hiekkikseen juuri kun sait puhdistettua sen
kun joku muu ottaa loput kahvit pannusta
puhelimen päivitykset
läppärin päivitykset (ja se, että siirrät kolmannen kerran päivitystä neljä tuntia myöhemmäksi ilman, että olet tehnyt välissä juuri muuta kuin istunut läppärin ääressä)
toisiinsa kietoutuneet ohuen ohuet kalkkunaleikkeleet, jotka repeävät pikkiriikkisiksi suikaleiksi ja lopulta isket leivän päälle klähmäisen kalkkunaleikkeleköntin
se, että iso muhkea appelsiini paljastuu mandariinin kokoiseksi rääpäleeksi kun kuorit sen
se, että et pääse läpi pelin kentästä tai läpipääsy jää kiinni jostain mitättömän pienestä jutusta kun olet tahkonnut ja tahkonnut ja tahkonnut kenttää ikuisuuden (Candy Crush -addiktio vaihtui Bubble witch sagaan kun jumin Candyssa ja nyt Bubblekin on saatanasta)
se, ettet ole saanut viikkoon vastausta sähköpostiisi
se, että kahvinkeittimen alapuolella olevan kaapin ovessa on aina kahvinoroja
ja että hellan takaseinään roiskahtanut ja iskeytynyt vispipuurotäplä irtoaa ehkä vain dynamiitilla
se, että pihan polkuja ympäröivät lumivallit yltävät sinua lähestulkoon lonkkaan ja lunta sataa koko ajan lisää
ja se, että tajuat työharjoittelusi alkavan parin viikon päästä ja polkupyöräsi, jota olet käyttänyt viimeksi joskus viime kesänä, nojaa talon seinään
…siellä jossain metristen hankien takana.
Pöpelikössä 
Se kun ei ole oikeita ongelmia ja tajuat svidduuntavasi pienistä. Kissanpaskasta puheenollen – heräsin kerran siihen että kissa väänsi paskat about nokan eteen, olin sille vittuillut ed.iltana, mitä opin? älä vittuile kissoille;D
TykkääLiked by 1 henkilö
Näin juuri! 😂
TykkääTykkää
Hahahha, miun peliaddiktio kulki päinvastaisesti, kun BubbleWitch jumitti, siirryin CandyCrushiin. Jossa muuten yksi kenttä pelautui ihan yksinään läpi kunhan oli ensin juminut ehkä 100 päivää (no ei ehkä ihan sataa, mut ainakin viis!). Ihan oikeasti – siinä se pompotteli silmieni edessä ilman että sormeani olisin liikauttanut!! Olikohan 1943-kenttä…Oli mikä oli, niin kiitollisena otin pelin sekoilun vastaan, olisin varmaan päätynyt pehmustettuun huoneeseen jos olisin vielä kertaakaan joutunut kenttää yrittämään.
Breathe in….Breathe out…Breathe in…Breathe out…
TykkääLiked by 1 henkilö
….minä todella, todella toivon, että se oli peli joka sekoili :’D
”whiiiii katso kuinka nämä karkit pomppii! värikkäät karkit pomppii! ihan itse pomppii! whiiiii!” …totta kai Suttastiina, totta kai ne pomppii….
TykkääTykkää
Whiiiii….karkit pomppiii….whiiiii…miekin alan pomppia….whiiiii…tää on kivaaaaaaaaaaaa….
TykkääLiked by 1 henkilö
Nootte ihan himmeitä!! oikeesti!
TykkääLiked by 1 henkilö
Läppärin päivitykset on kyllä totaalisen saatanasta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Todellakin!
TykkääTykkää