Pieni syyllistyspeikko istuu ja narisee olkapäälläni ja muita tavallisia asioita

Jälleen yksi tuiki tavallinen arkipäivä. Herätyskelloni soi vasta kymmeneltä, mutta silti ojennan käteni torkuttaakseni vartin. Vielä toisenkin vartin. Tekisi mieli torkuttaa vielä kolmaskin. Kolme kissaa sängyssä kuitenkin protestoi ajatustani vastaan. ”Kurr?”, ne ilmoittavat aamiaisajasta.

Sain monta päivää tottua taas valmiiseen. Tänään kuitenkin mies on aamuvuorossa, joten huushollaus on minun vastuullani. Aatella, mun pitää tehdä ihan tavallisia pieniä juttuja, ja silti viitin narista? Liiteriin kuitenkin vie kolattu polku (by mies) ja voin latjata puusäkkiin valmiiksi pilkotut halot (by mies). Hiton rankkaa.

Kulutan aamupäivästäni kolme tuntia lähes yksinomaan kissojen kuvaamiseen ja niille höpöttelyyn, kahvin juontiin, oman naaman kuvaamiseen, sähköpostin ja uusien blogipostausten tsekkaamiseen. Pieni syyllistyspeikko istuu ja narisee olkapäälläni. Pidit jo sunnuntaina lorvismispäivän. Ja maanantai oli uusi sunnuntai.

29597281_1027614480718879_785091432938105777_n

Peikko saa minut liikkeelle. Haen puut, sytytän tulet. Hoidan kanat ja keskustelen niiden kanssa päivän polttavimmat kysymykset läpi. Silkkikana on onneksi luopunut hautomishaaveistaan, joitakin päiviä sitten näytti vielä siltä, että pesässä on kiukkuinen pannukakku. Komennan Keinosen takaisin sisään poukkoilemasta tarhasta, kerron sille, että pakkasta kuitenkin on lähes kymmenen astetta, vaikka aurinko onkin kiva.

Siivoilen keittiön ja tartun imuriin. Tänään olisi jo pakko luututakkin.

Oikeasti haluaisin vain juoda kahvia ja kirjoittaa. Kirjoittaa, vaikka minulla ei edes ole mitään sanottavaa. Salaa hieman kadehdin seuraamiani blogityyppejä – niillä tuntuu aina, tai lähes aina, olevan jotain järkevää sanottavaa jostain tai edes jokin teema. Minä lörpöttelen vain en mitään ei mistään. Tai aina samasta.

Työharjoitteluni alkaa vajaan viikon päästä. Odotan sitä ristiriitaisin tuntein. Toisaalta ilolla, mielenkiinnolla, positiivisella jännityksellä – pääsen oppimaan uusia asioita juuri siinä ympäristössä, jossa toivoisin ehkä joskus työskenteleväni. Toisaalta minut valtaa pelko – entä jos en tiedä mitään, en osaa mitään, entä jos päähäni ei ole jäänyt kertakaikkisen yhtään tiedonhippuakaan opiskelemistani asioista? Entä jos en osaa kohdata asiakkaita, entä jos olen unohtanut kuinka ihmisille puhutaan?

29549960_1027648334048827_685199867_n

Polkupyörä, jolla minun tulee taittaa työmatkat, on edelleen metristen hankien takana. Jossain siellä seinän vierustalla pilkottaa ohjaustanko. Tänäänkin, kellon ollessa jo kohta kaksi, olen pukeutunut pyjamaan. En viikkokausiin ole nähnyt mitään syytä vaihtaa päivävaatteita ylleni jos olen vain kotona. Mietin, että voisin lisätä pari uutta tavoitetta jo pohtimieni harjoittelun tavoitteiden lisäksi: herää aamuisin ja pukeudu niin kuin aikuiset ihmiset.

Huomaan, että ihmiset käyvät jonkin verran keskustelua kevätväsymyksestä. Minäkin haluaisin olla vain keväästä väsynyt, mutta todellisuudessa taidan olla ihan vaan ympärivuotisesti saamaton.

 

5 vastausta artikkeliin “Pieni syyllistyspeikko istuu ja narisee olkapäälläni ja muita tavallisia asioita”

  1. En käytä pyjamaa mut mulla on ns. kotivaatteet, ulos kun mene vaihdan aikuisten vaatteet (hihitin=). Ehdit kyllä skarppaamaan kun aika koittaa, sillä välin eläimet pitää tarpeeks skarppina ja eiköhän Jerekin ala kuittailla jos sille liikaa jätät kodinhuoltovastuuta?

    Liked by 1 henkilö

    1. Hahah, kiitos 😀 Joo pakkohan se on skarpata viimeistään vajaan viikon päästä. Toisaalta siihen saakkahan voi vielä hyvillä mielin elellä ku sika pellossa?

      Hoidan kyllä oman vastuuni kodinhoidosta ja meillä työnjako ylipäänsä toimii varsin hyvin. Pitkälti sitä ainakin tällä hetkellä jaksottaa Jeren työvuorot. Enkä mie (hirveesti ainakaan…) narise tehtävistä Jerelle, puhisen vaan omassa mielessäni (ja täällä) ku ei taas huvittas. Todellisuudessahan kotihommia ei edes ole paljoa! 😀

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s