Kun kesä tuli

Niin minä unohduin ulos.

Historiallisen aikaisin järveen jätetty talviturkki – varmuuden vuoksi kaksi kertaa.

Karvaisia sääriä ja kainaloita, koska kesä yllätti, mutta mitä siitä. Bikinikuntoa ei saavutettu tänäkään vuonna, mutta joskus Jere minua lohdutti, että rantakunnossa ne hylkeetkin on, joten mitäpä siitäkään. (Ja kyllä, olen ihastuttava tyttöystävä.)

32752090_1055924751221185_5359285738414276608_n

32678223_1055924741221186_965601406549491712_n

32708073_1055924944554499_3865380496640835584_n

32662627_1055925051221155_1358736496344956928_n

Liian monta juotua punaviinilasillista. Useita halauksia, jälleen näkemisen riemua ja taas hyvästejä ja lupauksia, että nähdään vielä.

Kolme nuotiomakkaraa.

Suunnitelmia Suomenlinnoista ja Kallion pubikierroksista, aamuyön viileyteen hajoavia naurunremahduksia, saunasta punoittavia kasvoja (ja ehkä siitä viinistä), kesän ensimmäiset syödyt etanat.

Ehtimistä pyörällä juuri ja juuri kotiin ennen kuin taivas repesi. Sade tuli voimalla, kasteli sitä varmasti jo janoavan maan kauttaaltaan, puhdisti ilman. Ukkonen tuli yhtä nopeasti päälle, ei paljon aikaa kulunut välähdysten ja jyrinöiden välillä, kesti vain hetken, mutta näytti voimansa. Minä makasin kukkasohvalla ja kuuntelin.

Sekoamista kaikesta vihreästä ja keltaisesta ja vaalenpunaisesta ja vielä kerran siitä vihreästä, joka yhtäkkiä hyökyy kaikkialla ja niin hirveän pian, että melkein surettaa.

…ja nyt menen takaisin unohtumaan ulos.

Yksi ajatus artikkelista “Kun kesä tuli”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s