Loma(hko)lla!

Minullahan ei ole lomaa, koska opintovapaalla tahkotaan opintopisteitä sieltä ja täältä ja ollaan ahkeria ja tunnollisia. Harjoitteluni lastensuojelussa loppui kuitenkin eilen, mutta vielä riittää piiiiiitkät päivät, viikot ja kuukaudet kirjoittamishommia, seminaareja ja raportteja, lähipäiviä Jyväskylässä, kandityötä ja kielten opiskelua. Mutta koska olen jälleen vapaa herätyskellosta sekä maanantaista perjantaihin rytmitetystä elämästä niin julistan lomahkon alkaneeksi!

Lomahko alkoi sillä, että karautin heti eilen työpäivän päätteeksi mökille enkä täältä aio liikahtaa ainakaan ennen sunnuntaita, jos vielä silloinkaan. Juuri nyt lomahkon kunniaksi viikkotolkulla jatkuneet hellepäivät päättivät pitää paussia ja lämmön hiipiessä alle parinkympin minua paleltaa, mutta hitotkos nyt siitä (varsinkaan kun helteen on luvattu palaavan viikonlopuksi) kun on mökki ja aurinko ja ikuisiksi ajoiksi sammutettu herätyskello ja valmiiksi keitetty aamukahvi.

33962678_1064159673731026_2859903724657049600_n

Illalla lämmitettiin sauna ja kaivoin kassista Sen Ihanan löylytuoksun, lapinmarjan, hellimään sieraimia talven tauon jälkeen. Saunan jälkeen siirsin puhelimen syrjään ja avasin kirjan – tuntui kuin niin ei olisi tapahtunut ikuisuuksiin, ja ehkä ei olekaan, ei minulla ole ollut aikaa eikä jaksamusta keskittyä opiskelun lisäksi somefeediä syvällisempään. Kirjan lehtien kääntely tuntui kuin paluulta kotiin ja se koti ahmaisi minut mukaansa niin, että lopulta minun oli pakotettava kirja pois ja pää tyynyyn, kun silmäluomia ei olisi kannatelleet enää edes tulitikut.

34038668_1064158890397771_5001053249378189312_n

Minä katselen auringon välkettä joessa ja kun maltan, näpyttelen muutaman rivin oppimistehtävää. Paistan halloumia pannulla kuhan savustumista odotellessa ja syön aamupalaksi muutaman ässämixin. Tulen surumieliseksi joella yksin uiskentelevasta joutsenesta ja puhun Jerelle sen yksinäisyydestä ja kuolleesta puolisosta. Jere sanoo, että jospa se on vain ruma ankanpoikanen ja sillä on vielä edessä kaikki.

34071649_1064159780397682_7241126767258238976_n

Olen jotenkin haikean melankolinen, kipeän onnellinen, vaikka en ole juonut (vielä) edes viiniä. Olen lomahkolla, ja minulla on hyvä.

2 vastausta artikkeliin “Loma(hko)lla!”

  1. Surumielisyys on hyvä asia. Kaihoa, kaihoa..mut voi joutsen-parka, nyyh! Majavat sikseen, Sus’ lähtee lomaselle, ei kai Tallinnan risteilyäkään voi ihan oikeaksi lomaksi laskea;D
    Muksaa mökkeilyä, koko orkesterille ja hurtalle hau sekä kilo silirapseja<3

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s