Kuinka karkuri saatiin kotiin?

Instassa ja Facebookissa minua seuranneet jo tietääkin, että sunnuntai-iltana karannut kissa saatiin eilen takaisin kotiin turvaan. Kuinkas se tapahtui?

Istuin eilen aamupäivällä rappusilla tupakalla (kyllä) kun kuulin ”mau”. Olin ihan varma, että joopa joo, harhoja kuulen, mutta sitten kuului uudestaan ”mau”. Nousin katselemaan tontin vierustan puskia, nostin katseen ylös ja KISSA! Kissa männyssä! Siellä se kökötti oksan päässä noin kymmenen metrin korkeudessa. Ja siinä minä kökötin monta tuntia tuijottamassa kissaa männyssä.

Kissittelin ja yritin houkutella ruualla. Kissa hivuttautui oksaa pitkin männyn rungon viereen – ja sitten taas takaisin oksan päähän. Tunnit kului. Jere kävi kissittelemässä, anoppi kävi kissittelemässä, äiti ja isäpuolikin kävi kissittelemässä. Soitin palokuntaan ja tiedustelin voiko heitä pyytää hakemaan kissaa alas jos se ei sieltä itse uskalla tulla. Sovittiin, että huomenna (siis tänään) voivat tulla kokeilemaan jos kissa edelleen puussa.

Sitten syttyi idealamppu äitin ja isäpuolen päässä. Isäpuoli askarteli heeeeelvetin pitkän kepin päähän pehmusteet ja kantoi männyn juurelle kahdeksan metrin tikkaat.  Jere kiipesi tikapuita pitkin parin metrin päähän kissaa ja tönäisi sen alas sillä kepillä (joka näytti jättimäiseltä vanupuikolta). Samaan aikaan minä, veli ja äiti oltiin alhaalla ottamassa päiväpeitolla kissaa vastaan…

Kissa tippui peitolle eli pehmeä pudotus, mutta pääsi karkuun. Juoksi onneksi suoraan talon alle ja me perässä äkkiä tukkimaan reiät talon etu- ja takapuolelta. Jere ja veli mönki kissan perään talon alle, jossa veli sai takajaloista kiinni, mut kissa pääsi irti JA survoutumaan tukitusta aukosta ulospäin. Tässä kohtaa alkoi hitonmoinen häsläys! Isäpuoli sai sen verran hidastettua kissan matkaa ettei päässyt sujona metsään, vaan kissa joutui vaihtamaan suuntaa seinän viertä pitkin minun hyppysiini! Sain napattua kissan kiinni. Se puri, raapi, rimpuili, olin sen kanssa tuhannen solmussa ja SATTUI VITUSTI, mutta pidin kiinni ja sain kissan sisälle.

Sisällä kissa sähisi ja oli aivan paniikissa, juoksi sohvan alle piiloon. Minä painelin huuhtomaan revittyjä ja purtuja käsiäni juoksevan veden alle, äiti huolehti karkulaiselle ruokaa ja vettä, väistellen eteiseen levinneitä veritippoja. Minun oli lähdettävä terkkarille tarkastettavaksi, muistin sentään ennen lähtöä pyyhkäistä korvanlehden ja kaulalle noruneen veren. Kahakassa sain siis vekin korvanlehteen, muutamia käsiin ja rintaan ja oikean käden nimetön on purtu rei’ille. On muuten aikas saakelin kipeä ja turvoksissa. Jäykkäkouristusrokotus oli voimassa, mutta antibioottikuurin kirjoitti lääkäri (hyvää juhannusta).

IMG_20180621_093753_010

Loppujen lopuksi kaikki on ERITTÄIN HYVIN. Kissa tunnisti kodin kodikseen ja minut ihmisekseen ja käyttäytyy nyt niin kuin aina ennenkin. Puskee, kyöhnää, loikkii sänkyyn silitettäväksi ja kipittää jaloissa. Nukkuu vaatekaapissa mustien vaatteiden päällä, syö ja juo. Tarinalle saatiin täydellisen onnellinen loppu.

 

Yksi ajatus artikkelista “Kuinka karkuri saatiin kotiin?”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s