Pitäsikkö ostaa palju?

Vajaa pari viikkoa sitten Jere patsasteli mökin tontilla sen näköisenä, että nyt on jotain mielessä. Mittaili katseellaan ja askeleillaan, silmäili, katseli eri vinkkeleistä ja hieroi partaansa. Loihe siinä sitten lausumahan, kesken leppoisan illan vieton ja saunan lämmityksen, että

pitäsikkö ostaa palju?

Niinpä siellä tontilla oli hetken päästä patsastelemassa, mittailemassa, silmäilemässä myös minä. Hymisteltiin ja myhäiltiin yhteisymmärryksessä, että juu-u, tuossa oisi kyllä aika oivallinen paikka paljulle, pitäsikkö?

Mentiin siinä sitten saunaan. Puhuttiin, että oishan siinä hauskempaa lillua kuin jorpakossa, jossa ei ole muuten mitään vikaa, mutta kuivan ja kuuman kesän myötä se alkaa muistuttaa yhä etenevissä määrin enemmän mutakylpyä kuin raikasta pulahdusta. Ja että oi sitten syksyllä, marraskuussa, voisi lyhtyjä laittaa ja fiilistellä pimeää yötä ja tähtitaivasta ja hiljaisuutta. Ja hei entäpä kaveriporukalle saunailtoja ja tuossa vieressä olisi notskipaikka, jossa voisi hengailla ne, jotka eivät halua paljuilla tai pitävät taukoa ja silti samalla voitaisiin höpötellä ja nauraa ja grillailla ja pitäsikkö?

Tultiin pois saunasta. Vähän patsastelua, silmäilyä. Sitten Jere otti puhelimen käteensä, selaili, paineli muutamia nappeja ja

eilen me otettiin kahdestaan ensimmäiset kylvyt meidän ikiomassa paljussa.