Kissojen leikkuuttaminen ja muita (käytös)kuulumisia

Tänään puolilta päivin oli aika kahden rescuetaustaisen tyttökissamme leikkaukseen. Jumalat olivat puolellamme eikä kumpikaan kissoista ehtinyt kehitellä kiimaa juuri tähän hetkeen. Tässä kun ollaan jo pitkin syksyä eletty iloisesti tyylillä viikko kiimaa, viikko normaalia. Kiimaista kissaa ei siis voi leikata, joten huhheijaa, onneksi saatiin nyt tämä asia näin näppärästi alta pois!

Nyt täällä hönöttää ja hoippuroi kaksi hissukseen heräämässä olevaa, maanantaikrapulaista kattikarvajalkaa. Kissojen koppaan saaminen ennen eläinlääkäriin lähtöä sujui tosi nätisti houkuttelemalla aamunälkäisiä herkuilla. Olin henkisesti varautunut siihen, että saisin metsästää kissaa paksut hanskat kädessä kattolampusta. Myös leikkaus sujui hyvin. Toivokaamme, ettei paranemisessakaan tulisi mitään takapakkeja tai ongelmia. Lähtiessä eläinlääkäristä kissit saivat vielä pistoksella kipulääkettä. Minä annan kipulääkettä nestemäisenä suun kautta huomenna sekä ylihuomenna.

Amenin, siis kirjavan kissan, leikkauksessa ei ollut mitään ihmeellistä. Mutta Mustiksesta eläinlääkäri teki tosi yllättäviä ja mielenkiintoisia löytöjä. Hän kertoi, että Mustiksen kohtu oli valtavan suuri normaalin tyttökissan kohtuun verraten, paksuus oli ehkä jopa viisinkertainen. Lisäksi toiset munasarjat olivat kolminkertaisen kokoiset normaaliin nähden. Eläinlääkäri pohti, että hän ei voi poissulkea sitäkään olisiko mahdollista kasvainta ollut kehittelemässä (patologi toki osaisi tähän vastata, mutta en näe tarvetta sille) vai onko taustalla kenties jotain hormonaalista, eli onko kissalle esimerkiksi syötetty kiiman estolääkkeitä. Kerroin, että me emme ole ja tuskin edellistäkään ”omistajaa” on sellaiset asiat kiinnostaneet. Amen ja Mustis ovat kuitenkin peräisin isosta populaatiosta, joka oli enemmän tai vähemmän villiintynyt elämään pitkin metsiä.

Niin tai näin, nämä epämääräisen huolestuttavat osaset on nyt poistettu eikä sinällään tässä sen kummempia seurauksia sen suhteen ole. Ainoa toki vaan, että Mustiksen operaatio oli nyt sitten hieman suurempi isojen verisuonten takia, joten paranemista tulee seurata tosi tarkkaan. Lisäksi jos jossain vaiheessa kissassa ilmenee jotain outoja vaivoja, kuten epämääräisiä vatsavaivoja tai vatsan pullistumista tai kipuja ja niin edelleen, on nämä löydökset hyvä pitää mielessä.

”Kissa ei saa nuolla haavaa ennen kuin se on kunnolla parantunut. Tämän vuoksi sille on laitettu purkiharsosta sukkapuku. Puvun voi poistaa reilun viikon kuluttua leikkauksesta.” Joopa joo…

Leikkuuttaminen oli ihmishermoja raastavien kiimahuutojen ja ylipäänsä kissojen terveydenhoidon lisäksi ajankohtainen nyt siitä syystä, että toivoisin sillä olevan apuja Amenin ja Trion kiristyneisiin väleihin. Viime yönä näiden kahden tilanne eteni ensimmäistä kertaa tappeluksi asti. Vahinkoja ei kummallekaan käynyt, mutta tähän saakka on selvitty sähinöin ja kyräilyin, joten tämä oli nyt sitten erittäin epätoivottu askel aivan väärään suuntaan.

Katsotaan nyt siis tämäkin kortti ja toivotaan parasta!

Aikaisemmat postaukset aiheesta:

Kissojen ongelmakäyttäytyminen

Ratkaisukeinoja kissojen ongelmakäyttäytymiseen