#3 Pikkujouluilemassa

Oih ja voih, nyt on se aika vuodesta kun elämä on yhtä juhlaa ja makunystyröitä hemmottelevia iltamia! Itsellenihän joulussa on ehkä parasta ruoka ja vielä parempaa on, kun ihanasta jouluruuasta pääsee nauttimaan useita kertoja!

47141258_1949312221825891_5110127281049698304_n

Viime keskiviikkona sitten vietettiin työpaikan pikkujoulua idyllisessä vanhassa puutalossa. Oli aivan mahtavaa, että jokainen työntekijä pääsi osallistumaan ja listantekijä oli myös kaikessa viisaudessaan laittanut sijaiset töihin kyseisenä iltana, yönä sekä tulevana aamuna – näin jokainen pystyi ottamaan juuri niin rennosti kuin halusi.

47207836_1514426635326648_2936242804088635392_n

47015815_2170764452945248_4987344624302424064_n

47183436_359578644600632_4191694867497222144_n

Tila oli varattu meille vaan muutamaksi tunniksi, mutta siinäkin ajassa pääsi hyvin nauttimaan rennosta ilmapiiristä. Okei, hoitsut on aina hoitsuja ja tarinoinnit polveilevat kyllä hyvin pitkälti työasioissa myös vapaalla, mutta ei kuitenkaan häiritsevissä määrin. Lisäksi ote näihin juttuihin oli varsin humoristinen ja ehkäpä hieman mustanpuhuviakin…eli vapaalla kyllä selkeästi oltiin koko sakki, vaikka puheenaiheet liittyivätkin pitkälti töihin.

Ruokailun lisäksi oli mahdollista päästä myös saunaan, ja muutama meistä sinne painelikin sidukoittensa kanssa. Minä keskityin lähinnä sulattelemaan ruokaa ja lipittelemään punaviiniä. Keskiviikkoiltana porukkaa ei juurikaan kiinnostellut baareilut tai muut jatkoilut, paitsi minä ja toinen sieppoystäväiseni suunnattiin iltaman jälkeen hänen luokseen, ja taisipa kello olla jotain aamuneljä kun liukastelin kotia kohti…

47024068_350252982415819_4312086013439639552_n

47080657_1187411021406349_1723041824324452352_n

47194740_2239204156363742_6485533949924737024_n

Ruoka oli aivan järjettömän hyvää! Tällä kertaa ei ollut tarjolla sitä ihan perinteisintä menua karjalanpaisteineen ja keitinpottuineen, mutta pöydät notkui erittäinkin maukkaita ja tuttuja makuja. Karjalanpiirakat olivat luonnollisesti omin kätösin valmistettuja ja punajuuripaistos on jotain sellaista herkkua mitä voisin vetää vuokatolkulla. Ei todellakaan valittamista!

47064513_315925892576285_2912929609936797696_n

47200259_194345478182305_2000510197843361792_n

Viime vuonna en päässytkään nauttimaan pikkujouluista ja notkuvista herkkupöydistä ollessani opintovapaalla, joten olipas ihanata päästä nyt. Meidän työpaikan pikkujoulut ovat olleet aina varsin leppoisat sekä hyvin, no, aikuismaiset. Puitteet ovat aina olleet hyvät, mutta juhlimiseen on sisältynyt lähinnä ruokailua sekä yhdessä hengailua lyhyellä kaavalla. Koskaan ei olla siis esimerkiksi koko porukalla suunnattu jatkoille.

Ystävien kanssa on sitten tullut järkkäiltyä hieman kosteampaa ja villimpää menoa, mutta eipä niitäkään ole ollut nyt muutamaan vuoteen. Usein me ollaan niitä järjestetty, koska minusta on hauskaa ”emännöidä” ja ulkosaunaamme mahtuu isompikin sakki kerrallaan löylyttelemään. Tänä(kään) vuonna ei tosin sellaiselle oikein tahdo aikaa löytyä eikä kutsuja ole tipahdellut muualtakaan. Harmi kyllä, mutta toisaalta, ehkä kaikki tällainen hömppäily jää väkisinkin vähemmälle kun ne villit nuoruusvuodet alkaa olla takana päin… 😀

Onko teille tiedossa pikkujouluja tai järjestättekö niitä itse? Olisi myös hauskaa kuulla kivoimpia pikkujoulumuistoja – ja ehkä myös niitä katastrofaalisiakin! 😀

4 vastausta artikkeliin “#3 Pikkujouluilemassa”

  1. Pikkujoulumuistoja kaipailet… Kohta entiseksi muuttuvassa työpaikassani on ollut monenlaisia pikkujouluja; vähemmän hillittyjä ja erittäin hillittyjä. Monet ovat syyt, miksi ovat muistoista kadonneet, ne joissa olen ollut, viime vuosinahan on ”unohtunut” ilmoittaa milloin pikkujoulut on.
    Mutta parhaiten tietenkin on jääneet mieleen ne, joita itse olin järjestämässä 🙂 Ne pidettiin firman vanhojen tilojen kellarissa ja teemana oli jonkinlainen western -tyyli tms. Anyway, heinäpaaleja haalittiin istuimiksi ja rekvisiitaksi, oli toki ihan siivot pitkät pöydät valkoisin pöytäliinoin ruokailua varten. Järjestelyitä saatiin tehdä työaikana, olikohan meitä kolme henkeä ja kiirettä pukkasi. En muista mitä ihmettä piti sinne muutaman metrin korkeuteen ripustaa, mutta silloin sain vielä kiipeillä tikapuilla ja siellä A-tikkailla seisoessani pudotin KOLME kertaa kännykkäni betonilattialle. Kahteen osaan meni joka kerta; siihen aikaan kännyköistä sai akut irti 😉 ja joka kerta niitä kahta kappaletta etsittiin tovi. Mutta paras puhelin IKINÄ. Kyseisistä kolhuista huolimatta se toimi loistavasti monta vuotta.
    Itse bileet meni hyvin; ruoka oli hyvin, tontuilla oli hauskaa – jossain on kuvakin siitä kun minä on vimosen päälle tällingissä juhliin lähdössä. Paikalla oli livebändi ja porukka tykkäsi tanssia. Kuulostaa ihan perusjutulta. Mutta sitten.
    Mulla oli päälläni valkoinen kauluspaita ja mustat suorat housut. Haettiin tanssiin, tiesin kyllä herran sex-suuntautumisen, mutta mitä minä siitä. Mukava kaveri. Vaan siinä vaiheessä kun hän umpihumalaisena kuiskutteli korvaani toisen kaverin nimeä ja niin päin pois, niin totesin, että tää tanssi tais olla tässä ja nää pikkujoulut mun osalta tässä. Kyllähän sen vähän itsetuntoa kolautti, ettei huomannut edes kuppikoon olevan sellaset 5-6 kokoa suurempi…
    Lähtiessä bändin pojat piti taukoa pihalla ja yksi heistä nappasi käsivarresta kiinni, katseli nätisti silmiin ja pyysi, etten lähtisi vielä. Harmitti, kun taksi kaarsi juuri pihaan 😉 😉

    Näistä pikkujouluista on jo… about 20 vuotta. Silloin olin melkein vielä nuori, nätti ja notkea. Enää olen vain ja.

    Ja seuraavana päivänä hirveässä kankkusessa lakastiin niitä heiniä kasaan siellä kellarissa….. I-hah-haa. i-hah-haa, hepo hirnahtaa….

    Liked by 1 henkilö

  2. Olin monta vuotta se joka kaveripiirin pikkujoulut järjesti. Muutamaan vuoteen en sattuneesta syystä ole pikkujouluja kyllä järjestänyt, aina sitä vaan suunnittelee eikä koskaan saa aikaiseksi…

    Muttamutta, toissa päivänä oli kahden faniyhdistyksen yhteiset pikkujoulut. Faniravintolassa ihanassa seurassa katsomassa ihanien peliä kera hyvän ruoan ja juoman, kotona n. klo 05 lauantaiaamuna…
    Eilen olin ensin kuuntelemassa iki-ihanaisia komeita uroita ja kauniita leidejä, eli siis Raskasta Joulua-konsertissa (kuinkakohan mones kerta, ens vuoden lippu jo varauksessa!) Sieltä sitten menin käväsemään lähikuppilan pikkujouluissa missä oli bändikin paikalla ym. Siitä sitten vielä viereisen toisen kuppilan pikkujoulujen rääppiäisiin n. 03:30 aamulla… Että joo, tänvuotiset pikkujoulut on hieman venähtäneet. Saas nähä kuin käy ens joulukuussa, vai vietänköhän ens vuoden pikkujouluja jossain ihan muussa maassa!?

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s