Ylösalaisin

Häviän painaville silmäluomille, sohvan pehmeistä tyynyistä voimakkaasti vetävälle painovoimalle, ruusukuvioiselle peitolle ja nukahdan. Häviän puhelimen torkkutoiminnolle. Häviän yövuorojen rytminkääntötaistelussa sata nolla ja herään virkeänä iltayhdeksältä valmiina päivän kotiaskareihin.

Istutan rosmariinin ruukkuun ja hengitän sisääni sen mahtavaa tuoksua. Sama tuoksu leijailee olohuoneen pöydälle kuivumaan unohtuneesta teepallerosta ja maistuu jänispaistissa. Rosmariini kuulema virkistää. Imuroin kahdelta aamuyöllä.

Ajattelen, että huomenna olen taas oikeinpäin. En ole. Keitän aamukahvia yhdeltä päivällä, vaihdan teeksi kolmelta. Hiihdän kanalaan viemään pitkäksi venähtäneitä kauran versoja ylläni reissusta ostetut hempeän vihreät lökähousut. Niissä on jotain todella hippiä ja rauhoittavaa. Kanalasta katoaa rauha, kun talven keskellä on yhtäkkiä kesä.

54730097_1034540040078199_6911946429149741056_n

Minulla on työpöydällä auki neljä keskeneräistä työtä. Irvistän ympäristön politisoitumiselle. Huokaan syvään ympäristökonflikteille. Siirrän syrjään hakuja varten annetut tehtävänannot perustelukirjeistä. Yhden kolmesta sain sentään jo valmiiksi tai ainakin niin valmiiksi kuin malttamattomuuteni salli sitä pyöritellä, ehkä viides tai kuudes versio pääsi lopulta matkaan.

Tuijotan tyhjin silmin aloittamaani, lähes valmista, oppimispäiväkirjaa. Jos minä jotain opiskelussa inhoan, niin itsearviointeja ja oppimispäiväkirjoja. Ja kirjoittamisen opintokokonaisuudessa niitä saatanoita on joka kurssilla. Reflektointi on uusi inhokkisanani. Individualismi uusi lempparini.

Viides tehtävä kääntää ajatuksiani ylösalaisin, ehkä hieman sisuskalujakin. Tarinat elämän taustalla, se sanoo.  Pyydän tarinoita isästäni ennen kuin hänestä tuli isä. Tänään niitä tuli sähköpostiini enkä oikein tiedä miten päin olla. En oikeastaan voi sanoa tunteneeni isääni, vaikka tunnen hänet nyt minussa. Kuinka paljon yksittäisiin virkkeisiin mahtuu tietoa? Sinun levottomuutesi on nyt minussa.

Kirjoitan kalenteriin asioita, joita pitäisi tehdä, mutta en saa tehdyksi niistä mitään. Ehkä sunnuntaisin saa lorvastella ja haahuilla? Ehkä joskus on luvallista olla irrallaan kaikesta.

4 vastausta artikkeliin “Ylösalaisin”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s