Olohuoneen uusi vehreä ilme

Vain kaksi päivää sitten kirjoitin siitä, kuinka nyt hirveesti kaipaan vihreyttä ja vehreyttä ympärilleni sekä pikkuviidakkoa sisätiloihin. Siis vain kaksi päivää. Ja nyt, tadaa, tänne on hankittuna kaksi uutta amppelirehua, se pakkomielteeksi yltynyt peikonlehti ja joku tosi hauska mehikasvimainen roikkuva pallerokukkanen, joka oli kallis, mutta jota en nyt vaan voinut kukkakaupassa sivuuttaa. Huomannette, että tietämykseni viherkasveista on myös huikea? Siiiiis kyllä minä silloin ostohetkellä tiesin näiden uusien rakkauksien nimetkin, mutta ne ovat jo kadonneet aivojeni mustaan aukkoon. Enivei, kun myyjä sanoi, että tää ei tarttee hirveesti vettä, niin kaupat oli käytännössä lyöty lukkoon sillä. Tästä syystä esimerkiksi viirivehka on minun elämäni viherkasvi ja sitä voin myös lämpimästi suositella muille epäviherpeukaloille – erittäin anteeksiantavainen ja sopeutuvainen kukkanen on se.

Picture_20190430_190720653

Olohuoneen ikkunalle pääsi myös roikkumaan kolme hauskaa lasista hehkulampun näköistä…juttua? Olin tilannut ne jo joskus kauuuuuuan sitten, mutta paikoilleen ne eivät olleet missään vaiheessa päässeet. Alunperin suunnittelin niitä ulkoeteiseen, mutta nyt päädyinkin tähän ratkaisuun. Näissä jutuissa on reiät, joten niihin voisi jemmailla jotain hauskaa. Mietinnässä vielä, että mihin päädyn. Ne eivät ole kovinkaan isokokoiset, joten mitään ihanaa rönsyävää ei voi laittaa. Pohdinnassa on nyt siis joko pikkuruiset mehikasvit tai kaktukset, sillä ne eivät taida juuri multaa kaipailla. Ilmakasvit olisivat myös ihan sikahauskoja, mutta tiedän jo valmiiksi, ettei minun mielenkiintoni tai muistikapasiteettini riittäisi niistä huolehtimiseen.

Picture_20190430_191024818

Joka tapauksessa, kaikki minussa ja elämässäni tuntuu tapahtuvan joko-tai. Oli kyse sitten opiskelusta, siivouksesta, hepuliin yltyvästä siivouksesta, sisustuksesta, pihatöistä, mistä tahansa – aivoni ovat joko asennossa on tai off. Tällä hetkellä asiat tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti, mieluiten heti ja ajatukset askartelevat energisinä ja uudistushaluisina jos vaikka minkä kimpussa.  Huomaamatta saattaa hurahtaa kokonainen päivä, niin kuin esimerkiksi eilinen, siihen, että siivoon, teen kirppari-ilmoituksia, kuskaan puuta liiteriin ja vielä illalla pomppaan sohvalta siivoamaan vaatekaapin. Sitten vastapainona menee pitkiäkin aikoja kun ei tapahdu y h t ä ä n mitään. Kommentoin tuolla aiemmassa postauksessa, että näiden (kevät)päisyyksienkin kohdalla parisuhteellisuus on ehdottomasti plussaa, sillä sitä touhotustaan voi kätsysti jakaa ja delegoida toisellekin. Siis niinku poraa, naulaa, kanna, kiipee, en yllä, kulta. Sitä tosin en osaa sanoa, että onkohan tämä arvostus ihan molemmin puolista.

Picture_20190430_191111265

Tänä keväänä ajankohtaiseksi on noussut myös turhat tavarat kiertoon -ruljanssi,  johon viime syksynä haastoin itseni (ja teidät!)  Lähtökohtaisesti kyseisessä haasteessa tavoite on hurja, siis kuukaudessa pitäisi päästä eroon 465 itselle turhasta joko lahjoittaen, myyden tai heittäen käyttökelvoton roskiin. Tätä en lähtenyt tavoittelemaan, sillä nurkissamme ei ylipäänsä aivan hirvittävästi turhaa pyöri. Mutta aina  sitä vaan näköjään löytyy jotakin! Etenkin nyt kevätpäisyyksissä, kun vimma on ulottunut myös ulkovarastoihin, on yllättävänkin paljon tullut vastaan kaikkea säilöttyä ja unohdettua. Koska tavara on unohdettu, ei sitä todennäköisesti tarvitse. Niinpä tässä näiden viikkojen aikana on pihamaallamme ollut liikennettä enemmän kuin ehkä vuoden aikana yhteensä, kun porukka on käynyt hakemassa meille turhaa pois.

Picture_20190430_190841503

Viime aikoina suurin talosta ulos kannettu on ollut sohva. Kirjoitinkin siitä, kuinka eräänä iltana minuun iski siivous- ja sisustushepuli ja asiat piti saada etenemään sillä sekunnilla. Pikainen viestittely miehen kanssa tarvitaanks me kahta sohvaa ja koska sieltäkin suunnalta näytettiin vihreetä valoa tarvitsemattomuudelle löin kuvat ja tiedot hetimmiten Facebookin roskalavalle. Ja TSÄDÄM, sohva oli haettu pois heti seuraavana aamuna. Kaikenkaikkiaan olen saanut meiltä pihalle tämän haasteen tiimoilta (kyllä, listaan asioita, tällaisiakin, olen ehkä hieman hömelö) lähestulkoon sata ja mikä parasta suurin osa niistä ovat lahjoituksia ja myytyjä. Facebookin kirppareita ja roskalavoja suomitaan ja haukutaan ihan hirveästi, mutta meilläpäin ne toimivat kuin unelma. Ehkä sekin on tätä pikkukaupungissa asumisen onnea sitten. 🙂

Picture_20190430_190804521

Toisaalta ihan kaikki kulkusuunta ei ole ollut ulos. Viherkasvien lisäksi kotiin kantautui kirpparilta myös aivan upean ihanan rakastettava 60-lukulainen lipasto pönttöuunin kupeeseen. En mie sitä oikeesti mihinkään tarvitse, mutta kaunis. Toinen hankinta on robotti-imuri. Odotuksista huolimatta se ei kuollutkaan meillä heti välittömästi karvan ja roskan määrään, vaan on puksutellut menemään pitkin nurkkia iloisena ja touhukkaana. Siis miten mahtava oli tunne, kun eilen lattiat imuroitui ja siistiytyi samaan aikaan, kun minä vaihdoin viherkasvia isompiin ruukkuihin, istuttelin pensaskrassia ja puuhailin kaikkea muuta mukavaa. Tämän hetkisellä kokemuksella on kyllä ehdottomasti koko rahansa arvoinen hankinta.

Picture_20190430_190922536

Tällä hetkellä muu maailma taitaa valmistautua vapun viettoon munkkeineen ja nakkeineen, ellei juhlinta jo ole ihan täysillä käynnissä. Minä ihailen uusiksi sisustettua ja siistiä olohuonetta, keitän kohta neljännen mukillisen kahvia ja valmistaudun yövuoroon. Hauskaa vappua kaikille, olokee ihmisiksi!

12 vastausta artikkeliin “Olohuoneen uusi vehreä ilme”

  1. Voi kun teillä on kaunista ja kodikasta ja ihanan väristä ja ja ja…ihan siun näköistä 😀
    Nyt pääsen sanomaan, että mitäst mie sanoin! – eli roboimuri on todellakin mahtava helpotus elämään, eikös vaikka! Mites karvaiset perheenjäsenet on roboon suhtautuneet?

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kiitos 😊

      Ja niinhän sie sanoit! 😄 Rikiä ei oo päästetty tutustumaan härvelin, koska villisti veikkaan, että robo oisi hyvin äkkiä selällään tahi kidassa 😂 Kissat tarkkailee hyyyyyvin epäluuloisesti pyörein silmin ja pysyttelevät kaukana lattiatasosta tai siirtyvät hyvin livakasti paikasta a paikkaan b 😅

      Tykkää

  2. Tuo toiseksi viimeinen kuva näyttää niin kutsuvan seesteiseltä, että saanko muuttaa sinne teille täältä porausäänten sekamelskasta? Tuo nojatuoli riittää ja voin tuoda omat kasvitkin mukanani lisäviidakoksi. :>

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s