Poteroonsa vetäytynyt

Hilpeän rempseä ja kupliva kevätilottelu, sinne tänne sinkoilu ja jippijippijaijeee on nyt lomalla. Sitä tyyppiä sijaistaa nyt sitten sohvan nurkkaan vetäytynyt jättineuleeseen hautautunut mörkö, jonka suurinta liikehdintää on käden hapuilu karkkipussiin. Hei vaan! No eikä. Ei asiat ihan nyt noin surullisesti ja vinksallaan ole. Mutta jonkinlaista hidastusta ja hiljaisuuden kaipuuta iski kuitenkin kaikenlaisen viuhtomisen jälkeen. Ja mikäs tässä on hidastella ja hiljaisuuteen vetäytyä, kun koti on niin kaunis ja ihana ja vihreä.

Viikonloppuna asiat oli kyllä vielä surullisesti vinksallaan, kun heräiltyäni yövuoron jäljiltä vapaille sainkin juosta suorinta tietä vessaan – vatsatauti iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ensimmäistä kertaa sitten lapsuusiän! Onneksi tämä tauti minun kohdallani tuli, ja myös meni, varsin vikkelästi. Lauantai oli kamala, vesikään ei pysynyt sisällä ja olo oli kovin hutera ja heikko. Sunnuntaina olotila muistutti enää vain astetta pahempaa krapulaa (ilman oksuilua!) ja maanantaina palauduttiinkin jo viimeisistäkin huteruuden rippeistä takaisin omaksi itseksi. Huh. Minut pelasti jugurtti ja jäätelö. Maitotuotteet kuulema pahentavat esimerkiksi ripulin oireita, eli en näitä tokikaan kenellekään suosittele. Mutta mun kroppa huutaa niitä esimerkiksi krapulassa ja nyt vatsataudissakin niitä suorastaan teki mieli, ne rauhoittivat vatsaa ja ne pysyivät sisällä. Kuuntelen siis kehoani.

No niin. Siinäpä raportti vatsani toiminnasta, jonka jokainen varmasti halusi kuulla ja joka jokaista varmasti kiinnosti aivan uskomattoman paljon.

DSC_0003 (4)

Vaikka pääasiassa olenkin viettänyt nyt aikaa sohvan mutkassa, kuuluu tänne jotain jännittävää. Eilen nimittäin hierottiin maakauppoja ja lyötiin kaupat lukkoon! Viime kesänä mökkimme vastaranta lyötiin matalaksi ja näkymä on nyt ahdistava ja ankea. Rantaan totta kai jätettiin suojavyöhyke, että ei siinä tarvitse ihan kaljua plänttiä tuijotella, mutta kyllä sen nyt huomaa kun hitto nenän edestä puuttuu metsä. Viimeistään tämä seikka sai meidät huolestumaan siitä, että entä jos mökkimme ympärille tapahtuu sama? Tontti kun ei ole mikään suuren suuri. Entä jos joskus saapuessamme mökille onkin vastassa lentokenttä? Tai entä jos joku urpo mökkeilyä ja rauhaa rakastava tyyppi päättää rakentaa mökin aivan meidän tonttimme viereen? NO EIPÄ TAPAHDU NÄIN ENÄÄ, HAHAHAHAHAA! Ostettiin mökin ympäriltä noin 7000 neliötä maata/metsää, joten ainakin mökin välitön ympäristö on suojattuna avohakkuilta ja epäilyttäviltä naapureilta. ❤

Että tällaista tänne. Hiljaisuutta on piisannut, mutta arki siis jatkuu omissa tutuissa uomissaan. Tällä hetkellä sitä eniten sävyttää pääsykokeisiin lukeminen. Ensimmäiset pääsykokeet ovatkin jo ensi viikon tiistaina!