Asiat järjestykseen

Marraskuu veti minut kanveesiin hetkeksi, mutta nyt elo ja olo alkaa taas tuntua hieman vähemmän tukalalta ja hieman enemmän kiinnostavalta. Oikeastaan voisi sanoa, että jo pelkästään tuon edellisen postauksen kirjoittaminen höllensi pahimpia kiristyksiä hartioilta ja päästä. Ehkä se, kun sisällä myllertävän sonnan pukee sanoiksi ja luvan kanssa luovuttaa hetkeksi, toimiikin yllättäin aika voimaannuttavana. Aina ei tarvitse olla niin helkkarin pätevä ja vahva, joskus saa kiukuta ja kuvaannollisesti heittäytyä lattialle X-asentoon. Etenkin marraskuussa, niin kuin myös postauksen kommenttilootassa lohdullisesti todettiin.

76762534_1506795976134058_8054784797949558784_n

Loppujen lopuksi karkasimme viime viikonlopuksi vielä mökille, joten siinäkin mielessä annoin kuupan levätä ja totesin kouluhommille huithait. Tenttikirja oli kyllä mukana, mutta pysytteli visusti repun pohjalla. Teki hirmuisen hyvää. Tämän täydellisen irtioton jälkeen kaikki maistui taas hieman paremmin. Kun lopulta kirjan aukaisin, tuli sen sisältöä ahmittua kerralla lähes puoleen väliin. Päässä oli taas tilaa ja vastaanottavuutta uusille ajatuksille ja tiedolle, kun se ei enää pörissyt sumuisena, väsyneenä ja raivokkaana.

74285705_1506796039467385_7148085272977080320_n

Kurssin toinen tenttikirja sitten puolestaan aiheutti harmaita hiuksia ja epätoivoa. Sitä kun ei tahtonut löytyä yhtään mistään. Kyseiseen kurssiin kuuluu kolme osatenttiä, jonka yhden olen jo tehnyt, toiseen lukenut ja siihen kolmanteen sitä kirjaa nyt metsästellyt. Kurssin suoritusaikaa on joulukuun puoleen väliin ja kenkkua tässä on se, että seuraavan kerran kurssi on suoritettavissa vasta keväällä – ja osasuoritukset eivät jää jemmaan. Jos en siis saa puuttuvaa kirjaa kätösiini ja viimeistä tenttiä suoritettua, menee myös aiemmat suoritukset hukkaan. Ja luonnollisesti keväällä on tietenkin odottamassa jo muutenkin valmiiksi varsinainen tenttisuma. Kirjan metsästys alkoi olla jo pienesti huvittavaa, koska onnistuin värväämään hommaan kavereita ympäri Suomen. Vaan ei löydy ei, ei meidän omista lähialueen kirjastoista, ei Kuopiosta, ei Jykylästä, Turusta eikä Tampereelta. Lopulta yksi ystäväinen unettomuustylsyyspäissään googlasi kirjan minulle kelpohintaan ebaysta. Ehtineekö deadlineen mennessä, en tiedä, mutta montaa roposta en menetä jos ei ehdi ja onpahan nyt ainakin hitto yritetty! (Opinko tästä jatkossa ennakoimaan paremmin? Todennäköisesti en.)

75450139_1506796059467383_1353356637489856512_n

Energiatasot pompsahti jopa niinkin korkealle, että innostuin siivoamaan kotona. Siis niinku muutenkin, kuin nappaamalla robo-imuriin virrat ja istahtamaan sohvalle kaljalle. Postauksen kuvat ovat seurausta samaisesta inspiksestä. Eipä pitkään aikaan ole juuri tullut otettuakaan kuin jotain räpsyjä instastoryyn. Tulipa samalla todettua, että ai että minä kyllä niin tykkään tästä meidän kodista. Vaikka suurimman osan aikaa täällä onkin kasoja siellä täällä, karvaa ja roskaa, tekemättömiä töitä ja näin talvella loputon lämmitysruljanssi. Niin silti. Meidän oma koti, ihan itse suunniteltu ja laitettu.

76605214_1506796139467375_1598442593979465728_n

Ihan supersuorittamiseksi hommelit meni siinä kohtaa, kun aivan extempore löysin itseni ystävämme KELAn sivuilta täyttämästä opintotuki- ja asumistukihakemuksia. Näitähän olen vältellyt kuin ruttoa (pankin kanssa asiointia lainan lyhennysvapaisiin liittyen välttelen kyllä edelleen), koska siis raha-asiat ja virastot ja lomakkeet ja yäähhh. Onnea kyllä verkkoasioinnissa on se, että suurin osa tiedoista on jo kivasti valmiina ja etenkin se, että ei tarvitse kommunikoida yhtään kenenkään kanssa. Toivottavasti homma hoituu loppuun asti yhtä näppärästi eikä edessä ole selvitä sitä ja ilmota tätä -shaibaa.

78075414_1506795982800724_4598024672351617024_n

EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI! Menin tänään vielä sopimaan kaverin kanssa huomiselle lenkkitreffit! Että näin näppärä täti ja sydämellinen kodinhengetär olen ollut! Jo tässä on hienosti ansaittu yhdet tai kahdet keskiviikkoviinit, kun viikonloppuinen pönikkä tuolla keittiön tason nurkassa niin kovin huhuilee.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s