Yhtäkkiä elämässä on aikaa

Olen tehnyt ajatustyötä sitten edellisen postauksen. Kääntänyt negatiivista, sameaa pohjavirettä kohti valoisampaa ja itselle armollisempaa. Tolkuttanut itselleni, että ihan totta on okei vain hiimailla. Ihan totta sinulla on nyt yhtäkkiä elämässä aikaa ihan vaan jonninjoutavuuksille ja itsellesi. Ihan totta, nainen, olet lomaillut viimeksi kesällä 2019, niin ehkä nyt on ihan okei vähän vaan piereskellä ja kaivella napaa.

(Okei, olen myös pakottanut itseni ulkoilemaan, piiskannut persiötäni sohvan pohjalta, mutta sekin vain rakkaudesta ja lempeydestä itseäni kohtaan – raitis pikkupakkasilma ja hikiliikunta ihan totta tekee hyvää, PAREMPAA, vaikka kuinka sohjoinen pää vetäisikin itseään sohjoutumaan lisää viidettäsataa kertaa aloitetun HIMYMin parissa.)

Olen siis sillä tavalla onnellisessa tilanteessa, että opiskelut syksyn osalta ovat erittäin loppusuoralla ja töitäkin on kalenteroitu vasta joulukuun loppuun ja tammikuun alkuun. Siis oikeasti kalenteroitu. Minähän tapauduin töissä tuossa sunnuntai-iltana, kovasti olin menossa yövuoroon, mutta töihin pinkaistessani selvisi, ettei mitään vuoroa ole. Ihan viihdyttävä kolmentoista kilsan pyörälenkki illan ratoksi siinä sitten.

Mutta siis, mitä nyt kaikenlaiseen suorittamiseen tulee, niin viime viikolla sain yhden luentotentin alta pois, tällä viikolla on kaksi seminaaripäivää ja yksi kirjatentti vielä odottaisi tekijäänsä. Olin vimmaisesti päättänyt tehdä kaiken hetinytvälittömästi, kunnes heräsin. Miksi? Mikä kiire? Niinpä tällä viikolla aion vain semmailla ja kirjatentti verkossa voi odottaa – kunhan nyt ennen joulua sen teen. Suurissa suunnitelmissa minulla oli myös suorittaa eräs kurssi ennen joulua, johon kuuluu noin miljoonaviissataa tuntia luentoja, kirja ja parit artikkelit sekä koko pommin tenttiminen kampuksella. En ole edes avannut materiaaleja. Koska senkin kohdalla heräsin. Miksi? Mikä kiire? Oppimassa tässä on tarkoitus olla, ei suorittamassa hauki on kala -meiningeillä. Niinpä päätin, että joulukuun aikana voin rauhassa tutustua materiaaleihin, ja hoitaa tentin pois sitten tammikuun puolella. Vuoden alussa ei kuitenkaan vielä mikään kevätlukukauden kurssi pyörähdä täyteen vauhtiinsa, joten siinä on hyvin aikaa.

Eli tässä minä nyt sitten tönötän hämmentyneenä tyhjähkön kalenterini äärellä. En minä simsalabim ole sieltä ankeuden alhosta täysin ylös päässyt, vaikka ajatusten suunta onkin oikea. Edelleen nukkuvalvomisrytmini on heittänyt häränpyllyä (eikä kuviteltu yövuoro ja siihen valmistautuminen varsinaisesti auttanut asiaa) ja koen hirvittävää syyllisyyttä ja ärsytystä siitä, että ”aamut” venyy iltapäivän puolelle ja minä venyn lähinnä vain ihan pakollisiin. Siitäkin huolimatta, että oikeastaan mitä väliä sillä on. Ajatustyötä siis riittää vielä siinä, että ärsyynnynkö ja ahdistunko minä todella siitä mitä elämäni juuri nyt on, vai ahdistunko siitä, kun en pysty juuri nyt olemaan niin kuin pitäisi olla.

On nyt vain annettava itselleen aikaa. Siirtelen päivästä toiseen kynttiläkippoja pitkin olohuonetta, tipautan tuoksulyhtyyn appelsiinia. Brikettien sijaan hain tänään pitkästä aikaa liiteristä oikeita halkoja pönttöuuniin, koska jotenkin vain tuntui siltä. Odotan mielenkiinnolla aukeaako keittiön ikkunan amaryllis punaiseen vai valkoiseen kukkaan, sillä ostin sen ”sokkona” ruokatilauksen yhteydessä (jep, en poistu kotoa edes kauppaan). Vein itseni lenkille yksin pilkkopimeään huomatakseni, ettei siellä ole mörköjä. Joskin otsassa loimottava valonheitin ja korvilla äänikirja suodatti raksahdukset ja muut epäilyttävät mörköäänet ja pääsin näin omaan onnelliseen kuplaani, ja melko hyvin nouseva juoksutassu kiidätti minut sellaiseen flow-tilaan, ettei mielikuvituksen laukalle ollut sijaa.

Ehkä nyt vain on otettava sitä aikaa, kun kerta sellaista olen itselleni onnistunut järjestämään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s