Älä tule paha syksy, tule hyvä syksy

Minulla on nyt jotenkin ylitse pursuavan hyvä fiilis. Olen saanut asioita etenemään, ja se vetää väkisinkin suupieliä hymyyn. Jos syyskuu oli täydellisen kiireetön, rento ja pehmeä, niin sitä samaa pehmeyttä on näin lokakuun alussakin – mutta siihen on lisätty ripaus energiaa. Syyskuinen pehmeys oli vaarassa muuttua, ja muuttuikin jo, nahjusmaiseksi aikaansaamattomaksi ameebaksi. Lokakuu on ollut tähän mennessä jotenkin raikkaampi.

22359154_931114550368873_247902996_n

Minulla on ihan erilainen ote kaikkeen. Opintoihin, omaan hyvinvointiini, kaikkeen. Lähitulevaisuuden pohdiskelu ei tunnu enää niin epäkiinnostavalta kuin vielä muutama viikko sitten eivätkä päivät niin tahmeilta. Vaikka päivieni sisältö on pääasiassa edelleenkin varsin leppoisa ja sohvantuntuinen, on siihen löytynyt jotain rytmiä. Esimerkiksi elokuussa aloittamani taistelu kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä kohtaan on edennyt – aivoni eivät edelleenkään suostu ymmärtämään tilastomatematiikkaa ja viha on liian lievä ilmaus kuvaamaan suhdettani tähän kurssiin. Mutta löysin jonkinlaisen punaisen langan kuitenkin ja olen jo varma, että saan kyhättyä esseeni kasaan. Ehkä jopa sellaisen esseen, jolla pääsen kurssista läpi. Tämä oivallus ja askel eteenpäin innoitti muutenkin ja hieman hakusessa ollut motivaatio sai uutta virtaa. (Ymmärsin myös, että kaikessa ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkea tarvitse osata – kurssi, jonka oppeja todennäköisesti en tarvitse koskaan, mutta joka kuuluu pakollisiin, voidaan ihan mainiosti ohittaa vaikka ykkösellä. Niih.)

22361140_931114350368893_987922505_n

Oman hyvinvoinnin kannalta tupakoinnin varsin onnistuneesti edennyt lopetus (reilu kolme viikkoa täynnä jo!) ja detoxiin hurahtaminen ovat omalta osaltaan parantaneet vointiani huomattavasti. Olen saanut kokea onnistumisen ja itseni voittamisen tunteita. Tulee sellainen olo, että en minä nyt ihan turha äpyli olekaan. On ollut hauskaa haastaa itseään ja huomata, että hitto minähän pystyn tähän. Mielitekoja niin tupakan kuin mässyjenkin suhteen toki on (esimerkiksi tällä hetkellä jääkaapissa oleva meetwurstipaketti on kerrassaan vastustamattoman ihana!) ja välillä suoraan sanoen vituttaa kuin pientä oravaa, mutta silti olen niistä päässyt yli. Olen saanut aikamoista itsevarmuusbuustia tässä muutamien viikkojen aikana!

22323248_931114517035543_167823139_n

Minä olen joskus aiemminkin sanonut, että tarvitsen itselleni koko ajan jonkinlaisen projektin pysyäkseni tyytyväisenä. Tylsistyn herkkään jos mitään ei ole meneillään tai vähintäänkin suunnitteilla. Tylsistymisestä seuraa alakuloisuus ja alakuloisuudesta sohvan pohja oikeastaan vuoden ajasta riippumatta (ei sellaisessa kivassa Netflix-hengessä). Tylsistys-alakulo-sohvanpohja-kombo saa minut siis vaipumaan juurikin siihen ameebamaiseen tilaan, ettei lopulta kiinnosta mikään ja päivät valuvat sormien läpi yhtenä tahmaisena massana. Minulla ja meillä onkin projekteja piisannut – lukuisia remontteja, matkustelua, opiskelua, kesämökki- ja omakotitalojuttuja, kaikenlaista. Nyt kun ajattelee, niin tupakoinnin lopetus ja detox ovat omalta osaltaan projekteja myös – ja niin monella eri tavalla hyvää tekeviä projekteja! Luulen, että pitkälti niiden ansiota on tämän hetkinen hyväntuulisuuteni, energisyyteni ja valoisuuteni, puhumattakaan siitä mitä hyvää ne minun keholleni tekevät.

Kun on jokin projekti ei ole aikaa märehtiä eikä murehtia. En ole ehtinyt synkkyyntyä syksystä. Päinvastoin! Olen nauttinut ulkoilusta, väreistä, lehtimatoista, ruskan värisistä pöytäkynttilöistä. Luonto on mielestäni edelleenkin niin kovin kaunis, samoin sininen IKEAn säkki keskellä olohuonetta. Niinpä ajattelin, että projektit. Projektit ovat ehkä niitä sellaisia juttuja, joiden avulla voin käydä kaamosmasennustaistoon!

22291726_931114427035552_899203834_n

Toki syksy on vasta aluillaan. Pää ja ajatukset ehtii heittää kuperkeikkaa vielä monen monta kertaa. Toisaalta minä olen niin onnekkaassa asemassa, että minun ei myöskään tarvitse ottaa vastaan sitä syksyn nurjaa puolta jos en niin halua – siis tuulta, sadetta ja loputtomalta tuntuvaa pimeyttä. Ei tarvitse lähteä työmatkapyöräilemään säässä kuin säässä tai nukkua kaiken valoisan ajan yli yövuorojen takia. Sitä alkaa ajatella, että tästähän voi ihan totta tulla hyvä syksy! Ehkä tänä vuonna olenkin syksyihminen, joka ensin nauttii kaikista niistä syksyn ihanista asioista (luonto, kynttilät, viltit, kaikki ne hömpät, kyllä te tiedätte) ja marras/joulukuussa höpsähtää jouluihmiseksi ja sitten pahin alkaakin olla jo ohi.

Tällä tavalla kun kehuskelee hyvällä olollaan ja syksyn odotuksillaan, niin vähän alkaa kieltämättä pelottaa, että houkuttelenko minä möröt paikalle. Maalailenko pirut seinille.

22330974_931114520368876_742379614_n

Suunnittelen silti innokkaana eloani eteenpäin. Ottaisinko pari kurssia jotain muuta oppiainetta syksylle täyttääkseni tyhjyyttä, kun missasin ne mitkä minun piti ottaa? Ehkäpä? Jatkaisinko detoxia sittenkin viidestä päivästä seitsämään päivään? Eeeehkä? Riippunee siitä millainen olo minulla on huomenna illalla, kun viides päivä on ohi. Ajattelin myös, että jatkoin sitten detoxlinjalla tai en, niin lokakuun voisin joka tapauksessa jatkaa loppuun lihattomana, kun sellaisena sen olen aloittanutkin.

Siinäpä hyvinvointia ja projektia syksyyn.

Mausteiden yms. terveysvaikutuksista (for dummies)

Aloitin eilen elämäni ensimmäisen detoxkuurin. Kaikki on ihan hirveen uutta ja jännää! Ylipäänsä en tällaista puhdistautumiskuuria ole koskaan vetänyt, mutta erityisen jännäksi meni kun perehdyin tarkemmin siihen, että mitäs tässä saapikaan syödä ja juoda…

Tein huomion, että jokaiselle päivälle (ja jokaiselle ruualle/juomalle) oli sisällytetty vähintäänkin yksi ainesosa näistä; sitruunaa, omenaviinietikkaa, kanelia, cayennea, kurkumaa ja inkivääriä. Mmmmmmiksi, minun aivoni ihmettelivät. Joku muu ruoka- tai terveystietäjä varmaan nyt pyöräyttää siellä silmiään, että nää on hei perusjuttuja. Mut minä en ole tietäjä, joten tässäpä pikakatsaus näiden aineiden terveysvaikutuksiin!

22236551_930056400474688_1448683828_n

Tällä detoxkuurilla kulautetaan joka aamu tyhjään vatsaan lasillinen lämmintä vettä, johon on sekoitettu ruokalusikallinen omenaviinietikkaa ja puristettu puolikas sitruuna. Sitruunan vaikutuksista jopa minä tiesin (mm. tehostaa ruuansulatusta, puhdistaa vatsaa, toimii diureettina ja sillä on antibakteerisia ominaisuuksia), mutta omenaviinietikka? Miksi? Yök? No, toveri Google osasi kertoa minulle, että ”etikkahappo alentaa painoa ja sen vaikutus tuntuu etenkin vatsan, vyötärön ja jalkojen alueella, jossa se polttaa pois ylimääräistä rasvaa” ja ”voi auttaa kontrolloimaan verensokeriarvoja” ja ”kiihdyttää elimistölle haitallisten bakteerien tuhoamista”. Tämäpä selvä ja eikun vaan kippis! (Hrrr, tämä juoma on rehellisesti sanottuna aika hirvittävän makuista, mutta mitäpä sitä ei taas hulluuspäissään tekisi).

22237092_930056313808030_1390894142_n

Mausteista kanelista löysin pikaisesti vähiten terveysvaikutuksia ja toisaalta myös hyvin ristiriitaista tietoa. Sanotaan, että pieni määrä (½ tl päivässä) kanelia tekee hyvää, isommat määrät eivät. Niin tai näin, kanelin sanotaan pitävän verensokeria tasaisena. Tällä kuurilla olen nauttinut kanelia aamupalojen yhteydessä, mutta välipalalla jätän omenan dippaamisen kaneliin pois. Ihan vaan makukysymyksiä tämä, haluan omenan omenana.

Cayennesta ja kurkumasta sitä vastoin löytyi paljonkin jännää tietoa. Ja itselle ihan uutta, en muista olenko näitä mausteita muutenkaan käyttänyt ikinä mihinkään. Ilmeisestikin cayenne, kurkuma ja inkivääri ovat ihan perusjuttuja mitä kehon puhdistamiseen tulee (postauksen lopussa myös linkki ”tehokkaaseen detox-juomaan, jolla yhdistetään nämä kolme” – itse en ole sitä kokeillut, mutta kuulostaa järjelliseltä). Cayennepippurista sanotaan, että ”puhdistava vaikutus johtuu sen verenkiertoa, imusuoniston toimintaa ja ruuansulatusta tehostavasta vaikutuksesta”. Kurkumalla puolestaan on ”antioksidanttinen, tulehdusta lievittävä ja puhdistava vaikutus” ja sen nauttiminen tehostaa aineenvaihduntaa.

22237178_930056390474689_2030080008_n

Inkivääri on ihana. En tosin tuoretta ole käyttänyt koskaan, jauhettuna vain johonkin ruuanlaittoon ja leivontaan. Mutta kun leikkasin tuoreesta pienen palasen vihersmoothietani varten, niin se tuoksu…Oh! Hello my love! Kiinalaisessa lääketieteessä inkiväärillä on varmaan noin miljoona eri tarkoitusta ja vaikutusta. Toveri Google kertoi minulle, että ”inkivääri sisältää runsaasti hoitavia öljyjä, vitamiineja, mineraaleja ja aminohappoja, jotka ehkäisevät sairauksia ja vahvistavat immuniteettia.” Kuulostaa ihan hyvältä rakkauskohteelta siis, ja maistuukin!

22278685_930056377141357_1186962497_n

Kirjoittelin tämän postauksen vain siitä näkökulmasta, että mitä vaikutuksia kehon puhdistuksen ja kevennyksen kannalta näissä aineksissa on. Niiden lisäksi terveysvaikutuksia on lukuisia muitakin! Laitan tähän loppuun linkkivinkit, joista itsekin tietoa ammensin – niistä löytyy paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa.

Etenkin nyt flunssakauden jyllätessä kannattaa tutustua näihin ruoka-aineisiin! Sisältävät nimittäin mielettömät määrät antioksidantteja, vitamiineja ja kaikkea muuta mieletöntä!

Aamuisin juodun sitruunaveden hyödyt x 10

Omenaviinietikan hyödyt

Kurkuma, inkivääri ja cayennepippuri

Mun eka detoxkuuri ikinä

Viime postauksessa rallattelin pehmeää, lempeää syyskuuta. Totta puhuen koko mennyt kesä on ollut yhtä pehmoista löllöttelyä. Liikunta, jota en muutenkaan harrasta käytännössä ollenkaan, tippui olemattomiin kun työmatkapyöräilykin on jäänyt pois. Sitä vastoin kurkusta on kaatunut alas kiihtyvällä tahdilla viiniä, olutta, sipsua, karkkia, pitsaa, nachoo, jätskii, kaikkee.

Samaisessa postauksessa heitin lokakuulle toiveen, että josko se palauttaisi kurin elämään ja otteen arkeen. TOIVEEN. Hah, kuka täällä mitään toivomalla saavuttaa. Niinpä päätin vetää itseltäni kerralla luulot pois ja polkaista käyntiin viiden päivän detoxkuurin, BUAHAHAHAA.

22237104_929129480567380_1585133735_n

Sen verran itseäni tunnen, että jotkut mehupaastot/puhdistautumiset voidaan unohtaa ihan suorilta. Ei tuu onnistumaan. Voi olla, että tämänkin detoxin kanssa tulee olemaan aika hiton vaikeaa, mutta tässä saa edes syödä. Bongasin tämän Lily.fi:n sivustolta Kriseldan blogista ja tarkemmat ohjeet, reseptit ja jopa ostoslista Heartbeats detox -kuurin vetämiseen löytyy täältä.

Aloitan kuurin siis huomenna. Tänään jo valmistauduin käymällä kaupasta koko viiden päivän tarpeet sekä sekoittelemalla valmiiksi hummuksen ja salaatteihin tulevan soosin. Oli muuten ihan älyttömän ihanaa purkaa ostoskasseista noin paljon ihanan värisiä, tuoksuisia ja taatusti terveellisiä tuotteita!

22237165_929129410567387_437112798_n

22236260_929130423900619_330180234_n

Olen parin viime viikon aikana saanut siivoushepulikohtauksia kotona. Olen muunmuassa myllännyt meidän liinavaatekaapin järjestykseen, jynssännyt jääkaapin ja pessyt keittiön kaapit yltä, alta, sisältä ja sivuilta. Ehkä on paikallaan siivota myös itsensä! Ajattelisin, että tämä voi olla myös yksi ase Pirtin julistamassa kaamostaistelussa. Jos puhdistautuminen todella toimii (ja kykenen ylipäänsä vetämään tämän kunnialla alusta loppuun) niin odotettavissa on kevyempi, raikkaampi, energisempi ja kaikinpuolin hehkuvampi olo.

22215000_929129430567385_845640830_n

(Haluan kuitenkin jo varmuuden vuoksi pyytää anteeksi teiltä kaikilta, joita mahdollisesti tapaan livenä tämän viikon aikana. Tulen olemaan tupakanhimoisen lisäksi NÄLKÄINEN. Anteeksi, rakkaat. Toivottavasti myös elän vielä ensi maanantainakin onnellisessa avoliitossa.)

22236493_929129520567376_1518199617_n

Ja ai niin! Kriselda heitti blogissaan yhdeksi vinkiksi, että haasta kaveri mukaan vertaistueksi. Anyone?

Sykkyräinen syyskuu

Syyskuu veti minut jotenkin ihan…en tiedä, sykkyrälle? Toisaalta kuukausi oli täynnä muutoksia, suunnanvaihdoksia, uusia alkuja, ihania ja nauruun pyrskähdyttäviä hetkiä. Toisaalta vetäydyin vielä normaalia enemmän itseeni, aikaansaamattomuuteen ja melankoliaan. Kiukkuun ja negatiivisten tunteiden kurimukseen.

22236121_928497500630578_1704136467_n

Syyskuussa

viuhahdin naapurille

lopetin tupakanpolton

tapasin vanhoja ystäviä, tutustuin uusiin

22184803_928496563964005_1346093865_n

tupruttelin huoneilman täyteen eteerisiä öljytuoksuja maailman söpöimmällä diffuuserilla kunnes tajusin, että kylään tuleva ystävä on astmaatikko

ja ennen kyläilyä kissa ripuloi hiekkalaatikkoon

ja muistin myös, että emme käytä maitoa ja laitoin ystävättärelle viestin, että tuoppa kuule omat kahvimaitos

olin taitava pro emäntä

join viiniä aamun pikkutunneille

22192757_928496483964013_370296877_n

aloitin bloggaamisen alusta, täällä

pidin sokeritonta syyskuuta (minun maailmassani viinissä ei ole sokeria)

löysin netflixistä hyviä ja ei niin hyviä sarjoja, mutta kuitenkin riittävän hyviä lojuakseni sohvalla tuntitolkulla

lojuakseni tuntitolkulla sohvalla koira- ja kissaeläinten kanssa

lojuakseni sohvalla

22207541_928497527297242_1758736517_n

oon ollu jotenkin ihan höpsähtänyt

keksin, että tee on oikeastaan aika hyvää (ainakin kun siihen upottaa hillittömästi hunajaa)

ja että piparminttu  ja appelsiini on tän syksyn the jutut

ja että pimeyskään ei oikeastaan haittaa, kun ulkona on kauniit valot ja sisällä villasukkia ja vilttejä

22185115_928496840630644_597621538_n

päivääni sisältyy lukuisia suukkoja ja kosketuksia

aloitettiin yhdessä projekti mummon kammarin remppa, kun mummo niin nätisti pyysi (ruusukuvioista tapettia, en kestä!)

hiukseni ovat taas mustaa ja sinistä, eivät enää senttitolkulla maantienharmaata ja jotain sinisen ja mustan kaltaista

22192780_928496630630665_545940659_n

sokeriton syyskuu ei kestänyt ihan koko syyskuuta

retkahdin tupakkaan (lakko jatkuu kyllä, no worries)

opinnot etenivät koko kuukauden aikana pyöreät 0 askelta eteenpäin + missasin kahdelle verkkokurssille ilmoittautumisen

20667960_928498280630500_1366628182_n

Kiitos syyskuu. Tervetuloa lokakuu. Toivon sinulta, lokakuu, lisää pehmeitä hetkiä, naurua, hymyjä, suudelmia, kuumaa teetä, paljon viiniä ja ystäviä. Toivon sinulta, lokakuu, myös kurinpalautusta ja tarttumista arkeen.

22192880_928496367297358_2140673152_n

Pöpelikössä goes hippi

En tiedä onko sokerittomuus (lakko tosin kuivu kasaan tossa pari päivää sitten, oho hups) ja nikotiinittomuus tehneet jotain outouksia mun päässä vai onko kyseessä jokin syksyn tuoma viiraus, mutta viime aikoina olen ollut jotenkin erityisen kiinnostunut kaikenlaisesta pimpelipompelista. Ehkä sitä säiden viiletessä, luonnon hiipuessa ja pimeyden lisääntyessä alkaa luonnostaan hakea ympärilleen kaikkea jollain tapaa lohdullista.

Aiemmin, ja toki yhä edelleen, minulle on tullut tarve saada kotiin kaikkea pörröistä, pehmeää ja hämyisää syksyn tullen ja talven lähestyessä. Tämä nyt lienee tosin osapuilleenkin kaikille meille yhteistä. Sitä alkaa mylläämään kynttiläkippo- ja kynttilävarastojaan, kaupassa katse hakeutuu uusiin ihaniin. Alkaa olla aika kaivella kaapin perukoilta lampaantalja esiin. Pönttöuunin lämmitys on vielä tässä vaiheessa jotenkin ihanan romanttista (viimeistään tammikuussa alkaa ottaa päähän jatkuva puuroska lattioilla, sininen IKEA-kassi keskellä olohuonetta ja puiden haku kinosten keskellä tarpoen) ja sitä alkaa sytytellä tunnelmavaloja vähän sinne sun tänne ympäri torppaa.

Tänä vuonna uutuutena tämän hämypesäkolon rakentamiseen tuli tuoksut. Tilasin aroma diffuuserin ja kolme erilaista eteeristä öljyä siihen (noin niinku alkuun…). Aiiiiiii että oon ihan innoissani! Minä en ole ihan varma uskoisinko varsinaisesti aromaterapiaan, mutta ainakin koti tuoksuu nyt aivan mahdottoman suloiselta ja kotoisalta. Lisäksi valitsemani vempele on mielestäni söpö ku mikä. Erittäin tarpeellisena ominaisuutena siitä voi myös vaihtaa väriä fiiliksen ja mieltymyksen mukaan, hihii!

22091801_926885117458483_965031136_n

22091837_926885140791814_61923329_n

Tuoksuiksi nyt ensimmäistä kertaa valikoitui appelsiini, piparminttu sekä rentouttava Pitta -öljyseos. Appelsiinin luvataan rentouttavan, kohottavan mielialaa sekä vähentävän hermostuneisuutta. Piparmintun puolestaan pitäisi lisätä työvireyttä. Kaikille näille olisi tilausta kyllä! (Laitoin juuri piparmintun pörisemään, sillä tarkoitukseni oli pitää siivouspäivää. No, sain minä imuroitua, mutta sitten jumahdin tähän…). Pitta puolestaan liittyy ayurvedaan, josta keskustelin Pirtin Jennan kanssa erään aamuyön tunnit. Näiden keskustelujen ja muutamien testien myötä näyttäisi siltä, että minä olisin kuuma, voimakas, terävä ja päämäärätietoinen pitta (ei siis mikään virallinen diagnoosi) ja miksipä en sitten kokeilisi näitä piirteitä tasapainottavaa eteeristä öljyä. Keskustelimme myös pittan ruokavalioon liittyvistä asioista, mutta niihin en ole vielä ehtinyt paneutua sen suuremmin.

Diffuuseri ja öljyt tilattu täältä.

22093584_926885037458491_1067386416_n

Ihana Lumos puolestaan kirjoitteli Valoa -blogissaan kuukupeista ja muistutteli mieleeni, että kuinka mahtava keksintö se olikaan. Hänen postauksessaan on näistä hyvistä puolista jo hienosti kerrottu, eli en niistä sen suuremmin lähde jaarittelemaan. Itse käytin kuppia joskus vuooooooosia sitten, mutta sitten koko homma unohtui. Tuon postauksen ansiosta asia muistui taas mieleen, ja laitoin tilaukseen vaadin Jereä tilaamaan minulle kupin synttärilahjaksi. Seikkailtiin safkanet.fi -sivustolla ja aaaargghhh minähän meinasin seota siellä ihan täysin! Niinpä ostoskoriin klikkailtiin myös spiruliinaa (josta Jere kuulema aikoo käyttää puolet). Minun kukkaro sanoi ikävästi sekoamiskohtaukselleni ”ei”, mutta aion vielä palata. Erityisesti minua jäi houkuttelemaan nokkosuute ja ihanan kuuloiset himalajansuolakuorintahässäkät, etenkin piparminttu. (Mikähän juttu tää piparminttufiksaatio nyt oikein on? Yrittääköhän mun kroppa kertoa mulle, että rakas, oot vähä kiree?)

22091820_926885050791823_1880206741_n.jpg

Että tällasta pimpelipompelia Pöpelikössä tällä kertaa. Extrahullutuksena tässä on vielä ilmennyt sellaisia piirteitä, että minä vannoutuneena kahvinjuojana ja en-pidä-teestä -tyyppinä, olen alkanut janoamaan teetä. TEETÄ. Kylläpä kyllä. Lähes joka ilta tässä viime aikoina olen onnellisena hääräillyt kaapin perukoilta löytyneen irtoteepussin ja hunajapurkin kanssa, lusikkaa kilkutellut mukia vasten eteerisenä sohvan nurkassa istuen.

22156653_926903767456618_2057680723_n

Kaamosmasennustaisto & Olenko ihminen

Tämä postaus liittyy toisaalta siihen kuinka (ehkä) voidaan edes jossain määrin vältellä syksyn ja kaamoksen tuomaa mitäänsanomatonta, nahjusmaista, alakuloista, vetämätöntä ja kaikinpuolin örkkimörkkimäistä olotilaa. Toisaalta nämä vinkit voidaan yhdistää myös siihen, ettei elämä kotona etäopiskellen ja samoja seiniä tuijotellen muuttuisi kuvatun kaltaiseksi.

Minulla on nimittäin taipumusta molempiin. Marraskuusta maaliskuuhun (no joo, joulukuu on välissä ihan oke tällasella semifriikille) laahustan pitkin nurkkia, jos edes viitsin nousta laahustamaan, ja viime viikkoina myös jatkuva kotona olo on alkanut muuttaa habitusta varsin…no, ei-kovinkaan-edustuskelpoiseksi (niin fyysisesti kuin henkisestikään).

22014523_924784427668552_1895502124_n

Muutama vinkkeröinen siis jakoon, joita aion lähteä itsekin nyt toteuttamaan!

Pue päällesi. Niin ihanaa kuin onkaan kulkea pehmeissä virttyneissä lökölökövaatteissa aamusta iltaan, niin kuukaudesta toiseen jatkuessaan se ihan totta alkaa riittää. Siinä muuttuu oma olemuskin ihan virttyneeksi. Kunnolliset ja siistit päivävaatteet tuovat ryhtiä ja luulenpa, ettei pukeutuminen tee pahaa myöskään parisuhteelle kun lopultakin suhteen toinenkin osapuoli erottaa päivän ja yön, arjen ja vapaan.

Harjaa hiuksesi, meikkaakin ehkä! Kuten yllä mainitsin niin myös tässä; ryhtiä ryhtiä! Itse en kotioloissa meikkaa koskaan, mutta ehkä kauppaan lähtiessään voisi olla ihan piristävää vähän jotain ehostusta heittää naamaan (jos se siis tuntuu luontevalta). Samoin hiukset voisi joskus olla muutenkin kuin sillä iänikuisella suttunutturalla.

Yritä siis näyttää ikäiseltäsiOlen reilu kolmekymppinen ja tällä hetkellä kotoa poistuessani ja kaahottaessani pitkin Lidlin käytäviä (so classy) sulaudun mainiosti 50+ tuulipukukansalaisiin. Ei näin.

22053040_924784544335207_1305770553_n

Pidä rytmiä yllä. Tämä on minulle vaikeaa, sillä olen ollut aina yöihminen. Yritän kuitenkin pitäytyä edes jonkinlaisessa vuorokausirytmissä. Aivan varmasti valvon myöhempään ja nukun pidempään kuin keskivertotyypit (ihan jo siitäkin syystä, että minun ei tarvitse poistua kotona), mutta olen nyt ottanut ohjenuoraksi, että viimeistään kymmeneltä on noustava. Valoisan aika vähenee muutenkin, niin ei ainakaan paranna pääkopan olotiloja, jos senkin vähän yli nukkuu.

Tsekkaa pienet arkiset jutut niinku ruuanlaitto. Tällä tarkoitan sitä, että kotona ollessa (ja pimeyden ja ankeuden vyöryessä päälle) hyvin herkästi passivoituu ja aika vaan alkaa valua sormien läpi. Olisi siis hyvä keksiä jokaiselle päivälle jotain tekemistä sekä pitäytyä niissä järkevissä jutuissa. Esimerkiksi sen sijaan, että viikkotolkulla raahustat sohvalta jääkaapille hakemaan eineksiä tekisitkin ruokaa ihan itse. En takuulla kokkaa joka päivä ja ihan takuulla syön sohvalla, mutta edes muutaman kerran viikossa nostaisi ahterinsa niinkin arkisen jutun pariin kuin ruuanlaitto. Touhuaminen kuitenkin on kivaa ja piristävää ja terveellisyydestä ei tarvinne mainita.

…ja To Do -listatYlläolevaan liittyen, päivät tosiaan herkästi muuttuu yhtäjaksoiseksi sumeaksi puuroksi. Niinpä jokaiselle päivälle olisi hyvä keksiä jotain to do -juttuja. Ne voi olla niitä ihan arkisia perusjuttuja (joita normaalit ihmiset eivät ehkä edes listaisi) kuten pyykinpesu, kukkien kastelu, vaatekaapin siivous tai pölyjen pyyhkiminen. Pääasia, että joka päivä nousee ylös ja TEKEE JOTAIN. Tekeminen tuottaa mielihyvää, tarpeellisuuden tunnetta.

22016415_924784577668537_179680927_n

Suuren kaamosmasennustaistonhan aloitti Jenna Pirtissään ja minä omalta osaltani olen tähän taistoon jo aiemmin osallistunut postauksellani Pihan valaistus (lähestyvän syksyn kaksijakoiset kasvot). Tämän postauksen kuvitus liittyy myös tähän kaamostaistoon kun eilen virittelin pihaamme lisää näitä ihanaisia joulukaamosvaloja!

Syysjuttuja pihassa (ja päässä)

Nyt on saanut viettää aivan mieeeelettömän kaunista syksyistä viikonloppua. Tällaisesta syksystä minäkin pidän – aurinkoisesta, lämpimästä ja värikkäästä. Vähän alkaa haaveksia villasukista (jotka tosin olleet jalassa lähestulkoon läpi kesän), muhkeista neuleista, pönttöuunissa rätisevästä tulesta ja – järjetöntä kyllä – teestä.

20170921_143544

20170921_143759

Onnistuin törttöilemään opiskelujen kanssa. Tiesin, että lokakuun lopussa ja marraskuun lopussa on alkamassa verkkokurssit – en vaan tiennyt milloin ilmoittautuminen alkaa. Kävin tänään kurkkimassa ja…hiphei, kaikki ryhmät molemmista kursseista ovat täynnä.

20170921_144041

20170921_144310

Toisin sanottuna nyt näyttää siltä ettei minulla ole marraskuussa ja joulukuussa opiskeluohjelmassa juuri mitään. Hukkaan siis hirvittävästi aikaa ja opintorahakuukausia. Lisäksi mikäli uusia ryhmiä ollaan järjestämässä niin nehän todennäköisesti ovat sitten keväällä. Kevät näyttää jo nyt melko kiireiseltä (mikäli suunnitelmani toteutuvat enkä möhli niitäkin) enkä nyt ihan välttämättä olisi kaivannut sinne lisää kymmentä opintopistettä suoritettavaksi.

20170921_144330

20170924_121536

Mielen ja kaamostaiston näkökulmasta ei myöskään näytä hyvältä se, ettei juuri marraskuussa ole oikein mitään virikettä. Toki talviunille mörrimöykyksi hautautuminen kuulostaa houkuttelevalta, mutta luulenpa, että pääni totisesti kaipaa tekemistä tuona vuoden kurjimpana ajankohtana. Mietinkin, että jos jostain saisin säästettyä rahaa, niin voisin ilmottautua parille sosiologian kurssille täyttääkseni tyhjyyttä.

20170924_121634

NYT yritän kuitenkin keskittyä tähän hetkeen. Yritän olla hermostumatta, yritän olla vaipumatta epätoivoon ja yritän olla pelkäämättä tulevia kuukausia. Yritän olla aktivoimatta mun superlahjakkuutta ja erityistaitoani – stressaamista asioista joihin en voi vaikuttaa tai jotka ovat vasta kaukana tulevaisuudessa.

20170924_121804

20170924_121952

NYT imen itseeni aurinkoa, värejä ja kauneutta. Katselen kuinka meidän puutarhaa pukeutuu syksyyn. Valmistelen sitä talveen. Kuten myös itseäni, siinä samalla.

20170924_121721