Toipilaita talossa [koira ja kana]

Kävimme yhden yön karkureissulla mökillä, mutta mökkeily valitettavasti alkoi ikävissä merkeissä. Riki onnistui telomaan toisen tassunsa päällisen jossain ja jotenkin – kumpikaan meistä ei nähnyt eikä kuullut minkäänlaista ulahdusta, kun Riki viipotti menemään pitkin mökin pihaa. Huomasin vasta kun Riki lutkutti tassuaan ja näin veren. Tassun päällä oli todella siistireunainen ja puhdas sentin-parin viiltohaava, aivan kuin puukolla lihaa leikattu. Liekkö sitten lumen alla ollut jotain, vaikka kaikenlaisesta moskasta (kuten pellinpalat) olemme mökin ympäristön siivonneetkin.

Tovi siinä pohdittiin, että oisko ihan tikkauskeikka eläinlääkäriin edessä, mutta päädyttiin kuitenkin seurailemaan tilannetta. Mökillä on onneksi hyvä ea-laukku, joten sain putsattua haavan, laitettua siihen lapun ja sidottua sideharsolla. Pysyypä haava puhtaana, ei vuoda eikä Riki pääse nuolemaan sitä. Riki on kyllä tässäkin asiassa maailman helpoin koira. Kärsivällisesti antaa käsitellä eikä tuppelo tassussa haittaa menoa milläänlailla, ei yritä sitä repiä eikä tuhota. Hieman puhdistusaine ilmeisesti kirpaisi, kun sen käsittelyn jälkeen joutui tosissaan maanittelemaan Rikiä takaisin maate ja loppukäsittelyyn. Mutta kiltti ja kuuliainen kun on, niin hoitotoimentpiteet ovat sujuneet hyvin. Tällä hetkellä haava näyttää hyvin umpeutuneen. Annetaan välillä ilmakylpyjä valvottuna, mutta yöksi sidon haavan taas jemmaan.

56578162_1318838451596479_1319760076155650048_n (1)

Mut toinen murheenkryyni odotti sitten kotona. Olin jo muutaman päivän katsellut, että Siiri-kana näyttää jotenkin…ei-itseltään? Silmät ja katse ovat näyttäneet väsyneiltä, hieman sameiltakin. Ei sellaista iloista, kirkasta ja uteliaan virkeetä, niin kuin kanoilla yleensä on. Nyt sitten huomattiin, että se kyhjöttää paljon apaattisena omissa oloissaan eikä mene edes enää muiden seuraksi orrelle.

Siis kipeä. Google laulamaan ja kana kainaloon. Olemme kopeloineet sen kuvun, koska usein apaattisuuteen voi olla syynä esimerkiksi kuputukos. Kupu kuitenkin tuntui normaalilta. Ei paisuneelta, ei kovalta. Katsottiin iho niskasta ja pyrstön alta. Kaikki näyttää normaalilta eikä esimerkiksi öttiäisiä vilistänyt menemään. Ei laahaa pyrstöään eikä siipiään ja kasvot/heltta/harja ovat terveen punaiset. Pysyy myös jaloillaan ja (pakotettuna) tepsuttelee menemään ihan normaalisti. Vatsa sillä on löysällä kyllä, mutta muuten ei apaattisuutta lukuun ottamatta näytä mitään päällisin puolin olevan vialla.

Otettiin Siiri nyt kuitenkin seurantaan meidän kylpyhuoneeseen. Näin näemme muun muassa, että suostuuko se syömään ja juomaan mitään. Kipeä se kuitenkin selkeästi on, ja itse epäilen, että jokin tulehdus jyllää jossain. Munanjohtimisissa, jossain, en tiedä. Sulkasadonkin Siiri piti jo aikaisemmin talvella, joten siihen liittyvästä jurnotuksesta ei tässä myöskään ole kyse. Meidän eläinlääkäri ei käsittääkseni ole hirvittävän paljoa perehtynyt kanoihin (esimerkiksi tapauksessa kanan kalkkijalka tietämys oli meillä itsellämme vahvana), mutta aion huomenna soitella olisko jotain näkemystä tilanteesta. Taidan myös ehdottaa, että josko kirjoittaisi varmuuden vuoksi antibioottikuuria.

Oe voe. Muuten lauma voi täällä hyvin. Toivottavasti kohta Siirikin. ❤